Feeds:
Artikkelit
Kommentit

800px-Karolinasittich_01Carolinanaratti (Conuropsis carolinensis) oli Yhdysvaltojen ainoa kotoperäinen papukaijalaji.

Räikeänvärisen linnun luulisi kuuluvan tropiikkiin, mutta carolinanaratti eli Yhdysvalloissa ympäri vuoden. Äänekkäästi jutustelevien papukaijojen kerrotaan laskeutuneen ruokailumailleen suurina parvina. Näytti, kuin lumisen maiseman ylle olisi heitetty sateenkaarenkirjava peitto. Lue lisää »

Vuoro on vikatikkien

640px-Saftleven_dodoKiitos kaikille lukijakyselyyn vastanneille! Oli jälleen mielenkiintoista kuulla, kuinka monenlaiset ihmiset blogiani lukevat. On kalastajaa, kätilöä ja ompelijaa, akvaarioharrastajaa ja fossiili-intoilijaa, vieraita ja pari tuttuakin. Ehkä ryhdyn jatkossa jututtamaan teitä useamminkin, onhan kommentteja aina ilahduttavaa saada.

Nyt, kun aikaa on ollut maanantaista sunnuntaihin eikä uusia kommentteja ole saapunut reiluun pariin vuorokauteen, lasken äänestyksen päättyneeksi. Kun mukaan lasketaan yksi teknisten ongelmien vuoksi Facebookissa annettu ääni, tuli pikkuartikkelisarjan äänestyksen tulokseksi seuraavaa:

a) Viikon luontoääni – 2 ääntä

b) Viikon puuttuva linkki – 5 ääntä

c) Viikon vikatikki – 7 ääntä

Vikatikit siis voittivat, joten alan valmistella ensimmäistä osaa tähän artikkelisarjaan. Koska puuttuvat linkit eli välimuotofossiilit eivät suinkaan jääneet kauas jälkeen, lupaan käsitellä niitäkin yhdellä tai toisella tapaa lähiaikoina.

Vielä kerran kiitos ja kumarrus!

(kuva: mahdollisesti viimeinen elävästä mallista tehty piirros dodosta. Cornelis Saftleven, 1638.)

emuMainiota Not Exactly Rocket Science -blogia kirjoittavalla Ed Yongilla on tapana kysyä vuosittain lukijoiltaan, keitä he ovat ja miksi blogia lukevat. Olen itsekin kopioinut idean, mutta vuodet tuntuvat liukuvan ohi liian nopsaan, ja huomaan aina lipsuvani aikataulusta. Viimeksi kyselin teiltä näitä keväällä 2013, kun blogi oli juuri saanut 100 000. kävijänsä.

Tiedän, että teitä on nyt enemmän kuin vajaat kaksi vuotta sitten. Enemmän kuin koskaan blogin viisivuotisen historian aikana, jos totta puhutaan. Viiden vuoden aikana olen kasvanut innokkaasta biologianopiskelijasta valmistuneeksi maisteriksi ja aloittelevasta kirjoittajasta ammattilaiseksi. Hurjaa. Haluaisin ajatella, että myös Planeetanihmeet on kasvanut, kypsynyt ja ansainnut jonkinlaisen aseman suomalaisten tiedeblogien joukossa. Kävijöiden kokonaismäärä on nyt kahdensadan tuhannen paremmalla puolella ja Facebook-sivullakin on tykkääjiä tätä kirjoittaessa jo 563.

Tiedän, että olette siellä, vaikka kommentoijat ovatkin täällä blogin puolella vähentyneet sitä mukaa, kun Facebook-sivusta on tullut aktiivisempi. Ei se toki minua haittaa – pääasia, että kommentoitte! Risut ja ruusut, tarkennukset ja lisäykset, mielipiteet ja kokemukset ovat kaikki yhtä tervetulleita.

Nyt haastankin kaikki kommentoimaan. Kysymyksiä on kaksi:

1. Kerro jotain itsestäsi. Mikä on taustasi – oletko utelias maallikko vai biologi, akvaarioharrastaja tai lintubongari, lukiolainen tai tutkija? Pidätkö itse blogia? Myös kaksi vuotta sitten vastanneet voivat vastata uudelleen.

2. Minkä haluaisit seuraavaksi pikkuartikkelisarjaksi? Kirjoitin viime vuonna Viikon aikamatkoja ja edellisvuonna Viikon outoja eläimiä. Tälle vuodelle keksin kolme vaihtoehtoa, mutten ole osannut päättää niiden väliltä. Siispä kysyn, mikä teitä lukijoita eniten kiinnostaa:

a) Viikon luontoääni

Radio Suomen ohjelmaa mukaillen videolinkkejä eläimistä, jotka pitävät todella outoa, koomista tai erityisen mielenkiintoista ääntä. Mukana on tietenkin lyhyt artikkeli.

b) Viikon puuttuva linkki

Moni biologikin on siinä käsityksessä, ettei fossiiliaineiston ”puuttuvia linkkejä” tunneta juuri muita kuin alkulintu Archaeopteryx. Koska välimuotofossiileja tosiasiassa on maailman museoissa tonnikaupalla, ei varmaan olisi pahitteeksi kertoa niistä.

c) Viikon vikatikki

Tässä sarjassa esitellään äskettäin sukupuuttoon kuolleita lajeja ja niitä ihmiskunnan onnettomia, hölmöjä ja itsekkäitä töppäyksiä, jotka kunkin katoamiseen johtivat. ”Hupsista, nekö loppuivat jo?” tai jotakin vastaavaa on epäilemättä lausuttu yhden jos toisenkin ajattelemattoman farssin päätteeksi.

Myös yleisemmät juttuideat ja aihe-ehdotukset ovat totta kai tervetulleita. Mitä aihetta Planeetanihmeissä sinusta käsitellään liian vähän? Mitä voisi parantaa?

Kiitos jo etukäteen!

rotat_takanreunallaYstävänpäivänä heräsin pohtimaan, onko ystävyys ihmisten omaa keksintöä vai onko sillä juurensa eläinkunnassa. Harva enää väittää, etteivätkö eläimet kokisi samoja perustunteita kuin me ihmisetkin: kipua, mielihyvää, nälkää tai uteliaisuutta. Inhimillisemmiltä, jotenkin monimutkaisemmilta tuntuvien tuntemusten, kuten kauneudentajun tai ystävyyden antaminen eläimille kantaa kuitenkin yhä inhimillistämisen leimaa. Voivatko eläimet olla ystäviä? Lue lisää »

night-parrotMarraskuussa ilmestynyt Helsingin Sanomien artikkelini käsitteli lasaruseläimiä – kerran sukupuuttoon kuolleiksi luultuja lajeja, jotka löytyvät uudelleen. Jutun keskipiste oli sympaattinen inkarotta (Cuscomys), jota Machu Picchussa muinoin asuneet inkat pitivät lemmikkinään (tai mahdollisesti ruokalajina, hautalöydöistä on vaikeaa sanoa varmasti). Sen luultiin kadonneen inkavaltion mukana, mutta kävikin ilmi, että se on elossa ja voi hyvin peräti kahden lajin voimin. Lajeista toisen – juuri sen inkahaudoista tutun – löytäjät raportoivat siitä vasta viime lokakuussa.

Hesarin juttuun ei tietenkään mahtunut kuin pari hassua esimerkkiä. Kadonneiden eläinten löytymisen tarinoita on paljon, vaikka tietenkin samaan aikaan surullisen vähän. Kuten Hesarissa kirjoitan, useimmat kuolleet myös pysyvät kuolleina.

Kiehtovia, hämmentäviä ja naurettavan epätodennäköisiä uudelleen löytymisen tarinoita on kuitenkin useita. Scott Weidensaulin klassikoksi noussut kirja The Ghost with Trembling Wings on täynnä niitä. Koska se on lisäksi mukaansatempaavasti kirjoitettu ja vuorottelee tunnetta ja tiedettä, informaatiota ja seikkailua sopivassa suhteessa, ei ole ihme että kirja on myyty loppuun useimpien kauppojen hyllyltä.

Yksi Weidensaulin uskomattomimpia tositarinoita on kertomus yökaijan uudelleen löytymisestä. Lue lisää »

madeiranmuurisisilisko_madeira_wall_lizard_maija_karalaKun kerrankin pääsee ulkomaille, on reissusta parasta ottaa kaikki ilo irti blogeissakin. Madeiralla vietetyn joulun jäljiltä ehdin jo kirjoittaa saaren laakerimetsistä ja niiden kiehtovasta, vaikkakin yksipuolisesta linnustosta. Koska kasveista jäi vielä tärkeitä asioita sanomatta, kirjoitin kasviblogi Viidakkokirjeiden puolella lisää laakerimetsän olemuksesta. Englanninkielisessä Humming Dinosaur -blogissa jaoin kuvia saaren puutarhoista bongaamistani muinaiskasveista ja Jännän äärellä hämmennykseni monarkkiperhosista.

Suurin suosikkini on kuitenkin vielä esittelemättä. Ihastuin vilkkaisiin ja uteliaisiin madeiranmuurisisiliskoihin (Teira dugesii), joita vipelsi kaikkialla aurinkoisilla paikoilla. Tarkempi opiskelu paljasti, että otuksessa on paljonkin kiehtovaa. Se on ikivanha, yllättävän älykäs ja monin tavoin poikkeuksellinen lisko, joka ehti pitkään olla saarensa kiistämätön valtias. Lue lisää »

varpusetHuomasin, että tällä viikolla kahdessa eri lehdessä on julkaistu kirjoittamani artikkelit, joiden johtopäätökset näyttävät äkkiseltään olevan räikeässä ristiriidassa keskenään.

Tammikuun Tiede-lehden villiinnyttämisjutussa sanotaan, että Euroopassa luonnon hävityksen huippu alkaa olla ohi, ja että villieläinten kannat ovat itse asiassa hitaassa kasvussa. Rewilding Europen teettämän raportin mukaan selkärankaisten (niiden, joista tietoa on) populaatiot ovat kasvaneet 1970-luvulta nykypäivään keskimäärin kuusi prosenttia palearktisella alueella. Se kattaa Euroopan lisäksi Aasian pohjoiset osat ja Pohjois-Afrikan.

Samaan aikaan torstainen luontopalstani Uudenkaupungin sanomissa kauhistelee, että Euroopassa on peräti 420 miljoonaa lintua vähemmän kuin vuonna 1980. Toinen luku viittaa varovaiseen toiveikkuuteen, toinen katastrofaaliseen romahdukseen. Miten nämä luvut voivat pitää paikkansa samaan aikaan, ja mitä Euroopassa sitten oikein on meneillään? Lue lisää »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 58 muun seuraajan joukkoon