Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Minä’ Category

blogi_lavernock_rannalla.jpg

Fossiilijahdissa Englannissa, osa 1

Juttusarjan edellisen osan lopuksi matkasimme haikein mielin Isle of Wightilta takaisin pääsaarelle, laukut jo lupaavasti fossiililöydöistä pullistellen.

Seuraavaksi ajelimme läpi New Forestin kansallispuiston (joka on sikäli osuvasti nimetty, että se ei ole metsää, vaan enimmäkseen nummea) ja kumpuilevan englantilaisen maaseudun, jossa jokainen kylä oli kuin uusi kopio Emmerdalen lavasteista.

Nyt tiedossa on ammoniitteja ja merimatelijoita Jurassic Coastilla, auringossa palanutta ihoa, eksoottisia vieraslajeja ja visiitti Walesin dinosaurusten pariin. (lisää…)

Read Full Post »

blogi_compton_bay

Vietimme puolisoni kanssa toukokuun viimeisen viikon Englannissa Björn Kurtén -klubin maastoekskursiolla. Meidät otettiin ystävällisesti mukaan, vaikka emme olekaan suoraan tekemisissä Helsingin yliopiston kanssa. Seitsemän hengen seurueemme vietti kahdeksan päivää kiertäen eteläisen Englannin fossiilikohteita. Palasimme matkalta uupuneina, pinttyneen likaisina ja vähän ruhjeilla, mutta onnellisina ja laukut fossiileja täynnä. Oli meillä mukana jopa yksi dinosauruksen palanen.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa matkakertomusta. Esihistoria muuttuu ihmeellisellä tavalla konkreettiseksi, kun sen kirjaimellisesti näkee kerroksina silmiensä edessä! Tällaista fossiilimatkailua voin lämpimästi suositella muillekin, eikä siihen tarvita paleontologin koulutusta. (lisää…)

Read Full Post »

dinocrocuta_susi_kallot_planeetanihmeet

Uusi perheenjäsen viime vuodelta: valehyeena, joka sai lempinimekseen Puppe.

Hyvää alkanutta vuotta Planeetanihmeiden lukijoille! Tämä blogi vietti loppuvuodesta seitsemättä syntymäpäiväänsä – minne nämä vuodet oikein vilahtavat?

Toivottavasti teillä on ollut vuotta riivanneista huonoista uutisista huolimatta hyvä pyörähdys lähitähtemme ympäri. Omani sujui pitkälti töiden parissa: olen kirjoittanut, haastatellut, kuvittanut, kokoustanut, luennoinut, kuvatoimittanut, valokuvannut, päätoimittanut ja kääntänyt. Menneeseen vuoteen mahtui kaksi paleotaidenäyttelyäni (Forssassa ja Turussa), kahden ensimmäisen kuvittamani kirjan julkaisut (Otavan lukion biologiankirjat Koralli 1 ja 2), sekä liuta lehtijuttuja. Niistä ehkä kiinnostavin (ainakin minusta) oli keväällä Hesarissa ilmestynyt juttu Suomusjärven Deinotherium-fossiilin ajoituksesta.

Kauas on tultu siitä urakriisiä poteneesta kolmannen vuoden biologianopiskelijasta, joka tämän blogin aloitti! (lisää…)

Read Full Post »

lontoon_eläintarha_kissamaki.jpg

Kissamaki eli rengashäntämaki (Lemur catta)

Heinäkuisella Lontoon-lomalla kävimme Tringin luonnonhistoriallisen museon ja Kew Gardensin lisäksi tietenkin eläintarhassa. Tai ei niinkään tietenkin – olen tarkka eläintarhojen tasosta ja jätän mieluummin menemättä, jos on syytä odottaa huonosti hoidettuja eläimiä, ankeita tarhoja ja pahaa mieltä.

Tässä tapauksessa moiseen ei juuri ollut aihetta. Lontoossa kaikki eläimet, joiden vointia ja hoitoa pystyin arvioimaan, vaikuttivat hyvinvoivilta. Stereotyyppistä käyttäytymistä tai vammoja ei näkynyt, ja eläintarhassa oli todella mielenkiintoisia lajeja, joita olin aiemmin nähnyt vain kuvissa: kissamaki, hidaslori, intiantapiiri, okapi, aurinkokurki, australiankeuhkokala… (lisää…)

Read Full Post »

lintujen_viikki_kanahaukka_rotta_maija_karala

Kanahaukkakoiras pulskan rottasaaliin kanssa takapihan metsässä.

Muutin Helsinkiin melkein päivälleen kaksi vuotta sitten. Sukulaiset huolehtivat, kuinka oikein viihdyn pääkaupungissa, kaukana luonnosta. Toisin kävi: missään en ole asunut yhtä monimuotoisen luonnon ääressä kuin Viikissä.

Naapurustossa on metsäkauriita ja saukkoja, lepakoita ja sisiliskoja ja monimuotoista kasvillisuutta jyhkeistä kuusikoista merenrantapensaikkoon. Hätkähdyttävintä on kuitenkin lintujen paljous. Siinä on riittänyt tarkkailtavaa, tunnistettavaa ja etenkin valokuvattavaa. Minusta onkin puolivahingossa tullut lintuharrastaja. (lisää…)

Read Full Post »

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luonnon puhdistama ketun kallo löytyi lattian alta.

Osa 1, eli mitä kalloista voi oppia.

Koska kallot herättävät aina huomiota, niistä myös kysellään usein. Tässä edellisen artikkelin jatkoksi vielä muutamia käytännönläheisempiä kysymyksiä ja vastauksia kallojen keräämisestä, niihin liittyvistä lakiasioista, etiikasta ja tietenkin puhdistuksesta ja hajuhaitoista. Varoitetaan vielä, että artikkelin loppupuolella on pari kuvaa puhdistuksen välivaiheista, jotka saattavat aiheuttaa herkemmille vatsanväänteitä. (lisää…)

Read Full Post »

kallot_punakaulakenguru_majava_poro_maija_karala

Osa 2, usein kysyttyjä kysymyksiä ja käytännön ohjeita.

Keräämme puolisoni kanssa eläinten kalloja. Niitä on rivissä kirjahyllyn päällä, ja tästä tuntuu jokaisella vieraalla riittävän mielipiteitä. Osaa hirvittää, mutta useimmat ovat uteliaita. Jotkut tulkitsevat kallot erikoisuuden tavoitteluksi tai  sisustuselementeiksi ja ehdottelevat naureskellen lemmikkipapukaijojen vaihtamista korppeihin, jotta ne sopisivat paremmin sisustukseen.

Meille kallot ovat luonnontieteellisiä näytteitä. Ne ovat kyllä omalla tavallaan kauniita, mutta ensisijainen arvo on se, mitä niistä voi oppia. Kallo kertoo entisen omistajansa biologiasta, elämästä ja kuolemasta, jos sitä vain osaa lukea.

Tässä ensimmäisessä kalloartikkelissa kerron, mikä niissä oikein kiehtoo. Mitä kallot kertovat biologiasta, evoluutiosta tai siitä, kuinka niiden kantaja koki maailman? Millaisen salapoliisintyön kautta selviää metsästä löytyneen kallon ikä tai kuolinsyy? Tässä artikkelissa ei ole vatsaavääntäviä kuvia, vain puhtaita luita. (lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »