Viikon pieni ihme: olemme kaikki raidallisia

incontinentia pigmenti pieni
Blaschkon linjoja kuvitteellisen henkilön selässä. Raidat ovat tavallisesti näkymättömiä, mutta esimerkiksi ihosairaus voi muuttaa ne näkyviksi.

Erilaiset perinnölliset sairaudet ja kehityshäiriöt voivat olla tuskallisia, hengenvaarallisia tai lievimmillään kosmeettisia harmeja. Silti ne ovat biologin silmissä myös mielenkiintoisia. Se, millä tavoin asiat voivat mennä vikaan, avaa kiehtovia ikkunoita alkionkehitykseen ja yhteisiin sukujuuriin muiden eläinten kanssa.

Hyvä esimerkki ovat ihmisen näkymättömät raidat, jotka tuleva esiin vasta, kun jokin menee pieleen. Niitä on kahta sorttia: löytäjänsä mukaan nimetty Blaschkon linjoja, ja maitojuosteita, jotka ovat saaneet nimensä siitä, että niiden kohdalta erittyy maitoa. Toisen jäljet johtavat varhaisiin nisäkkäisiin, toisen aina alkumeren kaloihin saakka. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: olemme kaikki raidallisia”

Mainokset

Viikon pieni ihme: hedelmä ilman kukkaa

800px-Feige-Schnitt
Halkileikattu viikuna. Kuva: Wikimedia Commons, public domain.

Mandariinit, omenat, rypäleet, luumut – normaalit hedelmät ovat meheviä kasvinosia, joiden sisällä piilevät kasvin siemenet. Kukat kehittyvät hedelmiksi, jos niiden pölytys onnistuu.

Mutta yksi ei kuulu joukkoon. Tuhansia vuosia hedelmänä viljelty viikuna kasvaa suoraan viikunapuun runkoon, eikä kasvilla näytä olevan lainkaan kukkia. Tosiasiassa viikunat eivät ole hedelmiä, vaan hyvin omituisia kukintoja, jotka orjuuttavat sisäsiittoisia pistiäisiä ja syövät lihaa. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: hedelmä ilman kukkaa”

Viikon pieni ihme: punatulkun piilevät kyvyt

Punatulkku on tunnettu kauneudestaan, mutta taidokkaaksi laulajaksi sitä ei yleensä kehuta. Sen kutsuäänet kuulostavat yksinkertaiselta piippailulta, ja vaikka laulussa on monimutkaisempiakin elementtejä, niitä harvoin pääsee ihminen kuulemaan.

Silti punatulkulla on hämmästyttävät musikaaliset kyvyt, kuten yllä olevasta videosta selviää. Niistä ottivat ilon irti saksalaiset metsänvartijat, jotka 1700-luvulta aina 1970-luvulle saakka hankkivat lisätienestejä myymällä opetettuja punatulkkuja. Oikein hyvästä viheltäjästä maksettiin pieni omaisuus. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: punatulkun piilevät kyvyt”

Viikon pieni ihme: perhosen lapsuusmuistot

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
”Ai, sinä taas”, miettii vastakuoriutunut horsmakiitäjä, vai miettiikö?

Jääkaapissani, siinä puoliksi syödyn mangon ja leviterasian välissä, on pieni lasipurkillinen turvetta. Sen tarkempi kaivelu paljastaisi kaksi horsmakiitäjän (Deilephila elpenor) koteloa. Keräsin otukset toukkina naapurustosta ja kasvatin ne koteloitumisvalmiiksi.

Ne viettävät talven hyvässä turvassa saalistajilta ja pyrähtävät keväällä lentoon parvekkeelta. Mutta mahtavatko ne aikuisinakin muistaa omituisen ison otuksen, joka vei ne mukanaan kotiin?

Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: perhosen lapsuusmuistot”

Viikon pieni ihme: kultakalan viinanhuuruinen salaisuus

goldfish-1900832_1280
Kuva: Pixabay.

Kultakalat, hopearuutanat ja ruutanat kuulunevat maailman sitkeähenkisimpiin kaloihin. Ne eivät välttämättä tarvitse edes happea hengittääkseen. Uusi tutkimus selvitti, kuinka kala selviää talvikuukaudet täysin hapettomassa vedessä: se on koko ajan humalassa.

Lyhyempi versio tästä artikkelista on alun perin julkaistu Uudenkaupungin Sanomien luontopalstalla 17.8.2017. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: kultakalan viinanhuuruinen salaisuus”

Viikon pieni ihme: spermaa juovat kalat

safiirimonninen_planeetanihmeet
Ne vain näyttävät viatonta naamaa.

Tutuimmatkin eläimet voivat tehdä todella kummallisia asioita aivan ihmisten nenän alla. Paljon jää huomaamatta, jos se tapahtuu tarpeeksi nopeasti ja eleettömästi. Ehkä yksi erikoisimmista ovat akvaariokaloina suosittujen monnisten lisääntymistavat.

Monnisilla hedelmöitys ei tapahdu kalojen perinteiseen tapaan ulkoisesti, muttei oikein sisäisestikään, ainakaan niin kuin se yleensä ymmärretään. Sen sijaan naaras juo sperman suoraan koiraan sukuaukosta. Miksi ja miten ihmeessä? Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: spermaa juovat kalat”

Viikon pieni ihme: muodonmuuttajia katuojassa

sammakon_nuijapäät_maija_karala
Ihmeellistä, kun sitä ajattelee.

Loppukesällä ojissa, lammissa ja rehevissä järvenlahdissa tapahtui taianomainen muodonmuutos. Sammakoiden ja konnien nuijapäät jättivät vesielämän ja kiipesivät maalle aikuisen pienoismalleina.

Akvaattinen, jalaton, kiduksilla hengittävä kasvinsyöjä muuttuu vain päivissä kuivalla maalla hyppiväksi saalistajaksi, jolla on suussaan terävät pikku hampaat. Sammakot ovat niin tuttuja, että harvoin tulee edes ajatelleeksi, kuinka ihmeellistä se on.

Lyhyempi versio tästä artikkelista julkaistiin alun perin Uudenkaupungin Sanomien luontopalstalla 27.7.2017. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: muodonmuuttajia katuojassa”