Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘näköaisti’

parrot-1246663_1280

Kuva: Pixabay. Public Domain.

Lintujen elämässä on paljon meille tuttua ja inhimillistä. Niiden nauru saa kaveritkin iloiselle mielelle, niillä esiintyy niin elinikäisiä avioliittoja, syrjähyppyjä kuin avioerojakin. Ne viettävät hautajaisia ja jopa ihailevat itseään peilistä.

Joissain suhteissa lintujen maailma on kuitenkin meille täysin vieras. Sen lisäksi, että pululla olisi tylsää elokuvateatterissa, se myös saattaisi saada kokemuksesta ankaran päänsäryn. (lisää…)

Mainokset

Read Full Post »

Toukokuun viidentenätoista päivänä puhuin Turun Akvaarioystävät ry:n väelle kalojen aistimaailmasta – siitä, miltä oikein tuntuisi olla kala. Tapahtuma oli hauska ja yleisö kiinnostunutta. Kahlattuamme läpi kalojen aisteista kahdeksan (jätettyämme muutaman pois selkeyden vuoksi), tulimme siihen tulokseen, että akvaariokalojen sielunelämä on sekä monimutkaisempaa että käsittämättömämpää kuin monikaan osaisi arvata.

Kiehtovien yksityiskohtien paljouden vuoksi joudun jakamaan artikkelin kahtia. Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään ne kalojen aistit, jotka ovat tuttuja meille ihmisillekin: näkö, kuulo, haju, maku ja tunto. Seuraavassa artikkelissa siirrytään kylkiviiva-, sähkö- ja magneettiaistin pariin. (lisää…)

Read Full Post »

Koirat eivät ole värisokeita. Olen kuullut varmasti satoja vitsejä, piloja ja sanontoja aiheesta, mutta se ei pidä paikkaansa. Tämän sitkeän väärinkäsityksen korjauksesta se ajatus sitten lähti: kävi ilmi, että värinäkö on monimutkainen ja kiehtova aihe. Miksi marmosettikoiraat näkevät vähemmän värejä kuin naaraat? Miksi kummassa sekä valaat että hylkeet ovat sokeita siniselle valolle, vaikka sitä on niiden elinympäristössä tarjolla eniten? Entä mitä kuvan rotta oikein mahtaa nähdä? (lisää…)

Read Full Post »

Millä eläimellä on kiviset silmät ja magnetiittihampaat, ja se osaa suunnistaa ilman aivoja?

Kuulostaa halvan scifisarjakuvan hirviöltä, mutta tämä otus on tärkeä osa rannikkovesien ekosysteemejä. Ne ovat levinneet kaikkialle arktiselta byöhykkeeltä tropiikkiin, ja lajeja tunnetaan tuhatkunta. Jostakin käsittämättömästä syystä nivelkotilot (Polyplacophora) ovat silti niin huonosti tunnettuja, että harva on koskaan edes kuullut niistä. (lisää…)

Read Full Post »

Richard Dawkins kirjoitti aikoinaan osuvasti, että evoluutio ei toimi kuin insinööri, vaan pikemminkin kuin autotallissa puuhaava näpertelijä. Insinööri suunnittelee tuotteensa huolellisesti etukäteen, hankkii sitä varten parhaat mahdolliset materiaalit ja pyrkii mahdollisimman tehokkaasti toimivaan lopputulokseen. Sen sijaan näpertelijä käyttää kulloinkin tarjolla olevia tarvikkeita: vanhan polkupyörän osia, narunpätkiä, kattopellin kappaleita. Mitenkuten toimivaksi kasattua tuotetta sitten korjaillaan ja täydennetään aina kulloisenkin tarpeen mukaan.

Pidin vertauksesta silloin, kun teini-ikäisenä luin sen jostakin Dawkinsin vanhoista kirjoista (olisiko se ollut Sokea kelloseppä?). Oikeastaan pidän siitä edelleen: se havainnollistaa sekä evoluution toimintatapaa että lopputuloksia hyvin. Vaikka useimmat eliöt ovat näennäisesti täydellisen, hyvin suunnitellun näköisiä, tarkemmin katsellen niistä alkaa paljastua yhä enemmän näpertelyn merkkejä. Elävät olennot ovat täynnä mitenkuten sovellettuja virityksiä, suunnitteluvirheitä, tarpeettomia yksityiskohtia ja muuta hauskaa. Ne ovat kuin näpertelijän rakentama laite, jota on vuosien varrella korjailtu toimittamaan vaihtelevia tehtäviä. Juuri se niistä tekeekin niin kiehtovia.

Tutuin ja helpoiten lähestyttävä esimerkki näpertelystä on tietenkin ihminen itse. (lisää…)

Read Full Post »

Sirkkaäyriäiset eli mantikset kuuluvat ehdottomasti omituisimpien ja kiehtovimpien merieläinten joukkoon. Niiden yli-inhimilliset voimat, luonnottoman tarkoilta tuntuvat aistit ja uskomaton ulkonäkö ovat kuin suoraan tavallista oudommasta scifielokuvasta. Silti nämä otukset ovat yleisiä trooppisten ja subtrooppisten rannikkovesien asukkaita ympäri maailmaa, ja lajejakin tunnetaan nelisensataa. Itse asiassa ne kuuluvat rannikoiden tärkeimpiin saalistajiin, mutta siitä ja kertakaikkisesta ällistyttävyydestään huolimatta ne ovat perin huonosti tunnettuja. (kuva: Wikipedia)

Sirkkaäyriäiset eivät ole sirkkoja sen enempää kuin rapujakaan. Ne kuuluvat yksin omaan ryhmäänsä nimeltä Stomatopoda. Fossiiliaineiston perusteella ryhmä on ollut olemassa ainakin viimeiset 400 miljoonaa vuotta, joten mistään uutuudesta ei ole kysymys. Siitä huolimatta niillä on eläinmaailman hurjimmat aseet ja monimutkaisimmat silmät. Mitä tähän voi muuta sanoa kuin että kyllä ennen osattiin? (lisää…)

Read Full Post »