Viikon pieni ihme: hedelmä ilman kukkaa

800px-Feige-Schnitt
Halkileikattu viikuna. Kuva: Wikimedia Commons, public domain.

Mandariinit, omenat, rypäleet, luumut – normaalit hedelmät ovat meheviä kasvinosia, joiden sisällä piilevät kasvin siemenet. Kukat kehittyvät hedelmiksi, jos niiden pölytys onnistuu.

Mutta yksi ei kuulu joukkoon. Tuhansia vuosia hedelmänä viljelty viikuna kasvaa suoraan viikunapuun runkoon, eikä kasvilla näytä olevan lainkaan kukkia. Tosiasiassa viikunat eivät ole hedelmiä, vaan hyvin omituisia kukintoja, jotka orjuuttavat sisäsiittoisia pistiäisiä ja syövät lihaa. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: hedelmä ilman kukkaa”

Mainokset

Viikon pieni ihme: perhosen lapsuusmuistot

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
”Ai, sinä taas”, miettii vastakuoriutunut horsmakiitäjä, vai miettiikö?

Jääkaapissani, siinä puoliksi syödyn mangon ja leviterasian välissä, on pieni lasipurkillinen turvetta. Sen tarkempi kaivelu paljastaisi kaksi horsmakiitäjän (Deilephila elpenor) koteloa. Keräsin otukset toukkina naapurustosta ja kasvatin ne koteloitumisvalmiiksi.

Ne viettävät talven hyvässä turvassa saalistajilta ja pyrähtävät keväällä lentoon parvekkeelta. Mutta mahtavatko ne aikuisinakin muistaa omituisen ison otuksen, joka vei ne mukanaan kotiin?

Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: perhosen lapsuusmuistot”

Kun hyönteisistä tuli äyriäisiä

Heterocarpus_ensifer
Melkein sama asia. Kuvat: NOAA & Brian Gratwicke / Wikimedia Commons.

Suomessa sallitaan hyönteisten myynti elintarvikkeeksi, kertoivat uutiset syyskuussa. Media onkin pursuillut juttuja hyönteissyönnistä: söisitkö ötököitä, uskaltaisitko maistaa? Entä mitä oikeastaan tiedetään hyönteisten hyvinvoinnista? Kommenttikentät täyttyvät ”hyi, en mä ainakaan söis”-mielipiteistä.

Samaan aikaan äyriäisiä – katkarapuja, taskurapuja, jokirapuja, hummereita – syödään hyvällä halulla ja pidetään suurenakin herkkuna. Parantaisikohan hyönteissyöntiä kammoksuvien mieltä yhtään tieto, että nykytiedon mukaan hyönteisetkin itse asiassa ovat äyriäisiä? Se on yksi dna-sukupuiden paljastamista sukulaisuussuhteista, jotka antavat kiehtovan uuden näkökulman elämän evoluutiohistoriaan. Jatka lukemista ”Kun hyönteisistä tuli äyriäisiä”

Viikon pieni ihme: lutikoiden väkivaltainen perhe-elämä

1280px-Bed_bug,_Cimex_lectularius
Keskenkasvuinen lutikka. Kuva: Piotr Naskrecki/Wikipedia.

Lutikat eli seinäluteet (Cimex lectularius) ovat harvan lempieläimiä. Öisin sänkyihin hiippailevat verenimijät ovat viime vuosina yleistyneet Suomessakin. Niistä kärsivät niin kerrostalot kuin sairaalatkin, eikä myrkyille vastustuskykyisiksi kehittyneiden ötököiden hävitys ole ollenkaan helppoa.

Yleensä vihatun eläimen elämään perehtyminen vähentää vastenmielisyyttä, mutta ei lutikan tapauksessa. Sen lisääntymistapa on nimittäin karmea jopa hyönteisten mittapuulla. Lutikoiden parittelusta käytetään englanniksi termiä traumatic insemination – traumaattinen hedelmöitys. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: lutikoiden väkivaltainen perhe-elämä”

Viikon pieni ihme: elävä fossiili kylpyhuoneessa

1280px-lepismasaccharina
Sokeritoukka. Kuva: Christian Fischer / Wikipedia. CC 3.0-lisenssi.

Sokeritoukka (Lepisma saccharina) on useimmille tuttu kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen asukas. Se on niin arkinen näky, että harva tulee oikeastaan miettineeksi, mikä ihme se on.

Sietäisi miettiä. Sokeritoukka on elävä fossiili, jonka kehityslinja erosi moderneihin hyönteisiin johtaneesta linjasta viimeistään devonikaudella, noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Vessan valoa viemäriin pakeneva ötökkä on muisto maailman monimuotoisimman eläinryhmän alkutaipaleelta. Jatka lukemista ”Viikon pieni ihme: elävä fossiili kylpyhuoneessa”