Viikon pieni ihme: punatulkun piilevät kyvyt

Punatulkku on tunnettu kauneudestaan, mutta taidokkaaksi laulajaksi sitä ei yleensä kehuta. Sen kutsuäänet kuulostavat yksinkertaiselta piippailulta, ja vaikka laulussa on monimutkaisempiakin elementtejä, niitä harvoin pääsee ihminen kuulemaan.

Silti punatulkulla on hämmästyttävät musikaaliset kyvyt, kuten yllä olevasta videosta selviää. Niistä ottivat ilon irti saksalaiset metsänvartijat, jotka 1700-luvulta aina 1970-luvulle saakka hankkivat lisätienestejä myymällä opetettuja punatulkkuja. Oikein hyvästä viheltäjästä maksettiin pieni omaisuus.

Linnut oppivat viheltämään monimutkaisenkin melodian virheettömästi – itse asiassa paremmin kuin opettajansa, sillä niiden ei tarvitse pitää taukoja vetääkseen välillä henkeä (tai todennäköisesti pitää, mutta tauot ovat niin lyhyitä ettemme edes huomaa niitä). Jotenkin punatulkut tuntuvat ymmärtävän, kuinka sävelmän kuuluu mennä, eivätkä kopioi opettajiensa katkoja ja sisäänhengitysääniä.

1800-luvulla saksalaisia viheltäviä punatulkkuja vietiin Amerikkaan saakka. Erään amerikkalaisen maahantuojan mukaan parhaat punatulkut osasivat 2-3 laulua, joista kukin oli korkeintaan noin 50 nuotin mittainen. Melkoinen saavutus! Useimpien lintujen taidot toki jäivät huipuista: ne oppivat yhden laulun, tai kopioivat siitäkin vain osia.

punatulkku_koiras_kevät
On välillä helppo unohtaa, että punatulkkuja on olemassa myös keväällä ja kesällä – ja silloin ne tietenkin laulavat.

Nykyään punatulkkuviheltäjien ammattikunta on kuollut ja opetetut linnutkin melkein hävinneet, mutta tuorein tutkimus niiden musikaalisista kyvyistä on kuitenkin julkaistu niinkin äskettäin kuin vuonna 2013. Se perustui saksalaisen ornitologi Jürgen Nicolain 1970-luvulla kuvaamiin videoihin. Niissä hän vihelsi vuorolaulua yhdessä punatulkkujen kanssa, jotka oli ostanut viimeisiltä kouluttajilta ennen näiden kuolemaa. Koska Nicolai vietti punatulkkujensa parissa paljon enemmän aikaa kuin 1800-luvun saksalaiset metsänhoitajat, hänen lintunsa olivat myös huomattavasti taitavampia kuin vanhoissa teksteissä kuvataan. Artikkelin alun BBC:n videossa vihelteleekin todennäköisesti yksi Nicolain linnuista.

Tutkimuksessa (jonka pääkirjoittajaksi on postuumina kunnianosoituksena nimetty seitsemän vuotta aiemmin kuollut Nicolai) punatulkkujen osoitettiin oppivan sävelmät pilkkomalla ne muutaman nuotin mittaisiksi moduuleiksi. Se on monimutkaisempi tapa kuin koko laulun oppiminen yhtenä äänneketjuna, ja kysyy linnuilta jonkin verran aivokapasiteettia. Se kannattaa, koska lintu voi jatkaa seuraavasta moduulista, jos tekee virheen tai unohtaa osan, eikä koko laulu mene pieleen (samasta syystä ainakin minun aikanani aakkoset opetettiin koulussa pätkinä, eikä yhtenä pitkänä loruna). Tutkijoiden mukaan linnut myös pystyvät ”laulamaan päässään”, kuten ihmisetkin. Tämän kyvyn avulla ne pystyivät sujuvasti jatkamaan laulua siitä, mihin alun viheltänyt Nicolai keskeytti.

Tarkoittaakohan se, että punatulkuillakin on päähän soimaan jääviä korvamatoja?


Lähteitä ja lisätietoa:

Nicolai ym. 2013: Human melody singing by bullfinches (Pyrrhula pyrrula) gives hints about a cognitive note sequence processing. Animal Cognition.

Phys.org: Songbirds turn on and tune up: Bullfinches have the brain power to learn to sing human melodies accurately. (populaariuutinen edellisestä)

Times Higher Education: Tweet sensations.

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Viikon pieni ihme: punatulkun piilevät kyvyt”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s