Aurinkovoimalla käyvät eläimet

Jellyfish_Lake

Maapallon elämä perustuu pääosin auringonvaloon. Omavaraiset eliöt, kuten kasvit ja levät, käyttävät auringonvalon energiaa kasvuunsa. Jotkin erikoistapaukset saattavat käyttää siihen auringonvalon sijaan jotain eksoottisempaa, kuten rikkivetyjä tai radioaktiivista säteilyä. Eläimet puolestaan ovat toisenvaraisia: ne syövät kasveja tai toisiaan saadakseen auringonvalon energiaa mutkan kautta. Vai kuinka?

Vaikka aurinkovoimalla toimivat eläimet eivät meille kuivan maan asukkaille tunnu aivan arkipäiväisiltä tuttavuuksilta, ne ovat yllättävän tavallisia. Etenkin valtamerissä erilaisin mielikuvituksellisin keinoin yhteyttävät eläimet ovat siinä määrin yleisiä, että toimivat kokonaisten ekosysteemien perustana (kuva: yhteyttäviä meduusoja Palaulla. Onyo/Wikitravel). Ja ne ovat todella outoja. Jatka lukemista ”Aurinkovoimalla käyvät eläimet”

Viikon outo eläin: todella rujo simpukka

panopea generosa geoduckSellaiset simpukat, jotka viettävät aikansa pohjamutaan tai -hiekkaan kaivautuneina, eivät aina mahdu omaan kuoreensa. Eihän niiden tarvitse, kun tunneli suojaa niitä pedoilta, ja sifonin, simpukan hengitysputken ja suun yhdistelmän, on ulotuttava tunnelista ulos.

Järkevä selitys ei juurikaan auta geoduckin (Panopea generosa) ulkonäön hyväksymisessä.

Yhdysvaltojen Tyynenmeren puoleisella rannikolla elävällä geoduckilla ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä ankan kanssa, vaan nimi on huono väännös erään paikallisen intiaanikielen sanasta gʷídəq, joka tarkoittaa syvälle kaivautumista. Ja sen tämä otus tosiaan tekee: liejun pinnalle kurkottava sifoni voi yksin olla yli metrin mittainen. Koko otus painaa useamman kilon.

Vasta muutama vuosikymmen sitten joku tajusi, että uskomattomasta ulkonäöstään huolimatta geoduck itse asiassa maistuu herkulliselta. Vähemmän yllättäen siitä on tullut varsinainen hittituote Itä-Aasiassa, missä geoduckia popsitaan raakana ja siitä maksetaan huikeita kilohintoja.

Sen lisäksi, että geoduck on uskomattoman kokoinen ja näköinen, se on myös pitkäikäinen: vanhin tunnettu yksilö on ollut 168-vuotias. Se on myös malliesimerkki joidenkin merieläinten tähtitieteellisestä lisääntymiskyvystä: yksi naaras voi tuottaa elinaikanaan viisi miljardia mätimunaa. Koska jälkikasvu heitetään meriveteen oman onnensa nojaan, vain ani harva niistä selviää aikuiseksi simpukaksi asti. Jos ihmiset olisivat yhtä hedelmällisiä, koko maapallon väestö voisi olla kahden naisen lapsia.