Kuudes, seitsemäs ja kahdeksas aisti

Edellisessä artikkelissa puhuttiin siitä, kuinka kalat aistivat maailman meille tuttujen aistien avulla: millainen näkö ja kuuloaisti niillä on, ja mitä ne kenties tuntevat, haistavat tai maistavat. Vesieläimillä on kuitenkin myös aika joukko aisteja, jotka eivät toimi kuivalla maalla, ja erityisen paljon niitä on kaloilla. Valaat, hylkeet ja muut jälkeenpäin veteen palanneet eläimet kun ehtivät jo menettää aistivarustuksensa pitkän maaelämänsä aikana.

Kalojen kuudenneksi aistiksi voisi kutsua sisäänrakennettua tutkaa, seitsemänneksi sähköaistia ja kahdeksanneksi sisäistä kompassia. Onpa joillakin kaloilla vielä oma ilmapuntarikin. Jatka lukemista ”Kuudes, seitsemäs ja kahdeksas aisti”

Niilinhauista, hellyydestä ja sosiaalisuudesta

Viime syyskuussa kotiini muutti viherniilinhauki (Polypterus senegalus) Lousku. Paitsi, että niilinhauet ovat äärimmäisen mielenkiintoisia eläviä fossiileja, Lousku osoittautui mitä rakastettavimmaksi lemmikiksi. Ihastelin sitä syksyllä kahdessakin artikkelissa. Eipä aikaakaan, kun aloin etsiä Louskulle lajitoveria. Helmikuun alussa nuorempi niilinhauki vihdoin saapui, ja muutama viikko sitten porukkaan lyöttäytyi vielä käärmekala (Erpetoichthys calabaricus). Tämän kolmikon kanssa mielenkiintoisia tilanteita on riittänyt, ja niilinhaukien sosiaalinen elämä on osoittautunut aivan yhtä kummalliseksi kuin niiden muukin biologia. Jatka lukemista ”Niilinhauista, hellyydestä ja sosiaalisuudesta”

Sähköistä vetovoimaa

Eläimet houkuttelevat puolisoita lukuisilla toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla tavoilla. Sääsket surisevat, päivänkorennot tanssivat, pikkulinnut laulavat, riikinkukot esittelevät valtavia pyrstöjään, urosnorsut valuttavat vahvanhajuista nestettä ohimorauhasistaan. Meidän ihmisten on ehkä vaikeaa asettua koirasmerihevosen tai naarasriikinkukon asemaan, mutta voimme silti olla melko varmoja siitä, että asianomaiset eläimet saavat mielihyvää näiden hurmurien esityksistä.

Kaunis ulkonäkö tai taitava laulu on vielä helppo ihmisenkin ymmärtää, eikä hajukaan aivan mahdotonta ole: moni on varmasti huomannut, että ihastuksen kohde tuoksuu hyvältä. Täysin ihmisen kokemusmaailman ulkopuolelle kuitenkin astutaan, kun puhutaan lemmenviesteistä sähköimpulssein. Jatka lukemista ”Sähköistä vetovoimaa”

Sähkön aistintaa

On vaikeaa kuvitella, millaisina maailman havaitsevat sellaiset eläimet, joilla jokin aisti on verrattomasti parempi kuin meillä ihmisillä. Mitä koira haistaa, haukka näkee tai lepakko kuulee? Tämä on kuitenkin lastenleikkiä verrattuna siihen, millaista on yrittää ymmärtää meiltä täysin puuttuvia aisteja. Sellaisia ovat esimerkiksi kylkiviiva-aisti, magneettiaisti ja sähköaisti. Näistä keskityn nyt ihmettelemään sähköaistia. Jatka lukemista ”Sähkön aistintaa”