Dinosauruspuiston todelliset kasvot 2: Raptorit

Kaikista Jurassic Park -elokuvien dinosaurustähdistä aivan epäilemättä juuri Velociraptor on kokenut elokuvantekijöiden taholta suurinta vääryyttä. Elokuvien ”raptorit” ovat pari metriä korkeita, suomuisia, nopeita kuin gepardit ja älykkäitä kuin simpanssit.  Se on toki kiehtovaa ja pelottavaa, vaikka onkin niiden anatomian puitteissa mahdotonta.

Surullisempaa on, että ne roikottavat käsiään edessään kuin unissakävelijät (tai zombit, tai puput, mikä mielikuva sattuukaan miellyttämään) ja harmahtavan suomuisen ihonsa vuoksi muistuttavat lähinnä venytettyä komodovaraania. Alkuperäisessä Dinosauruspuisto-kirjassa niillä sentään oli tiikerin raidat.

Aito Velociraptor oli kuitenkin aika toisenlainen eläin.

Viikon aikamatka: romanialainen lohikäärme

Evoluutio tekee saarilla outoja asioita. Niillä voi tavata jättiläiskokoisia kilpikonnia, epätavallisen pieniä norsuja, suunnattomia skinkkejä ja muita kummajaisia. Saarilla isot eläimet usein kutistuvat ja pienet kasvavat saarisäännön mukaisesti. Lisäksi saarieläimet omaksuvat kummallisia elintapoja mannersukulaisiinsa verrattuna.

Nykysaaret voivat olla outoja, mutta eivätpä ne kaukaisessa menneisyydessäkään sen tavanomaisempia olleet.

Dodoraptori

Kirjoitin aiemmin Balaur-dinosauruksesta, joka saattoi olla joko aikansa suurpeto tai kasvinsyöjäraptori. Edellisen artikkelin kuvituksessa onkin piirrokseni siitä, miltä lihansyöjä-Balaur olisi voinut näyttää. Lisäksi halusin kuitenkin kuvittaa myös kasvinsyöjähypoteesin. Valitettavasti en vain pystynyt ottamaan otusta vakavasti. Useamman epäonnistuneen – mutta hyvin hauskan – piirtelysession jälkeen päädyin tähän kirjaimellisesti tulkittuun dodoraptoriin:

Normaalisti en koskaan kopioi muinaisille eläimille värejä tai muitakaan piirteitä suoraan nykyisiltä, ihan vain koska se tuntuu mielikuvituksettomalta. Periaatteessahan jotakin ekologialtaan samankaltaista nykyeläintä muistuttava väritys on ehkä täysin hatusta keksittyä uskottavampi, mutta kaipaan silti edes vähän tilaa luovuudelle. Tässä tapauksessa kuitenkin hupiarvo vei voiton.

Tässä siis Balaur bondoc ja kuvitteellinen esimerkki konvergenttisesta evoluutiosta.

Balaur bondoc: dodo vai tiikeri?

Maanantaina 30.8. levisi tiedeuutisiin ympäri internetiä tieto uudesta dinosauruksesta. Tätä Transylvaniasta löydettyä fossiilia hehkutettiin raptorina, jolla on yhden sijaan kaksi sirppikynttä kummassakin jalassaan. Eläin oli suunnilleen Velociraptorin kokoinen, mutta ruumiinrakenteeltaan tukevampi ja sillä oli kummassakin eturaajassaan kolmen sijaan kaksi isoa, vahvaa kynttä. Peto sai ansaitsemansa nimen, Balaur bondoc. Balaur on romanialaisen mytologian lohikäärmeen kaltainen hirviö, ja bondoc tarkoittaa tanakkaa tai tukevaa. Tanakka lohikäärme.

Uusia dinosauruksia löytyy kaiken aikaa: Balaur bondoc on itse asiassa neljäskymmenes tänä vuonna kuvattu laji. Mikä siinä sitten on erityistä?