Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘meduusat’

Tuatara

Henry-tuatara täyttää alkaneena vuonna 119 vuotta. Kuva: Knutschie/Wikimedia Commons.

Parin vuoden takaisen uutisen mukaan tutkijat löysivät maailman vanhimman eläimen – mutta tappoivat sen avatessaan simpukan kuoren. 507-vuotias islanninsimpukka (Arctica islandica) kuoriutui mätimunasta arviolta seitsemän vuotta sen jälkeen, kun Kolumbus löysi Amerikan. Se sai lempinimekseen Ming, synnyinhetkellään Kiinaa hallinneen dynastian mukaan.

Olisi melkoinen sattuma, jos tutkijoiden trooliin sattunut yksilö oikeasti oli Pohjois-Atlantin vanhin simpukka, mutta vanhin ihmisten käsiin päätynyt kuitenkin. Muutkin eläinten ikäennätykset ovat vaikuttavia. Vuonna 2009 Henry-tuatara, tuolloin 111-vuotias, tuli ensi kertaa elämässään isäksi. Vuonna 2007 pyydetyn grönlanninvalaan traanista löytyi harppuunankärki, joka oli jäänne noin 120 vuoden takaisesta pyyntiyrityksestä teollisen valaanpyynnin kulta-ajalta. Cookie-niminen arokakadu Illinoisissa täyttää tänä keväänä 83, mikäli elää vielä muutaman kuukauden.

Kun mennään Mingin ja Cookien kaltaisten tavanomaisten eläinten ulkopuolelle, vuosiluvut kasvavat huimiksi, mutta ikäennätykset ja niiden määritelmät alkavat käydä sotkuisiksi. Minne vedetään yksilön raja? (lisää…)

Mainokset

Read Full Post »

Jellyfish_Lake

Maapallon elämä perustuu pääosin auringonvaloon. Omavaraiset eliöt, kuten kasvit ja levät, käyttävät auringonvalon energiaa kasvuunsa. Jotkin erikoistapaukset saattavat käyttää siihen auringonvalon sijaan jotain eksoottisempaa, kuten rikkivetyjä tai radioaktiivista säteilyä. Eläimet puolestaan ovat toisenvaraisia: ne syövät kasveja tai toisiaan saadakseen auringonvalon energiaa mutkan kautta. Vai kuinka?

Vaikka aurinkovoimalla toimivat eläimet eivät meille kuivan maan asukkaille tunnu aivan arkipäiväisiltä tuttavuuksilta, ne ovat yllättävän tavallisia. Etenkin valtamerissä erilaisin mielikuvituksellisin keinoin yhteyttävät eläimet ovat siinä määrin yleisiä, että toimivat kokonaisten ekosysteemien perustana (kuva: yhteyttäviä meduusoja Palaulla. Onyo/Wikitravel). Ja ne ovat todella outoja. (lisää…)

Read Full Post »

leatherback_scottbenson_noaa

Merinahkakilpikonnaa (Dermochelys coriacea) voisi äkkiseltään luulla vain yhdeksi merikilpikonnaksi muiden joukossa, mutta silloin on pahasti hakoteillä. Se on niin outo, että se luokitellaan ylhäisessä yksinäisyydessään oman heimonsa ainoaksi lajiksi. Se poikkeaa muista merikilpikonnista – ja itse asiassa kaikista muista matelijoista – niin monella tavalla, että niistä on parasta tehdä lista (kuva: NOAA). (lisää…)

Read Full Post »

Osallistuin huhtikuussa ensi kertaa Jyväskylän akvaarioseuran kevätretkelle. Samanmielisessä seurassa tehty matka ihailemaan kaloja ja muita vedeneläviä oli tietenkin hieno jo itsessään. Helsingissä, Linnanmäen huvipuiston kainalossa sijaitseva Sea Life on osa monikansallista yleisöakvaarioiden ketjua, ja varsin vaikuttava se onkin. Pääsin näkemään haiden, klovnikalojen ja piraijojen kaltaisten vakiokalusteiden lisäksi myös aivan uusia tuttavuuksia: ruohoankeriaita ja katkarapukaloja, rasvakaloja ja ihka oikeita meduusoja. Akvaarioseuran imussa pääsimme piipahtamaan myös kulissien takana, huoltotiloissa ihailemassa valtavaa pumppuhuonetta ja jokseenkin tuoksahtavaa keittiötä, jossa kalojen ruoka valmistetaan.

Millainen paikka siis on Sea Life? (lisää…)

Read Full Post »

Vakaana aikomuksenani oli kirjoittaa lyhyt, ajankohtainen juttu meduusapopulaatioiden kasvusta, sen mahdollisista syistä ja vaikutuksista ihmisiin ja ekosysteemeihin. Juttu vaati kuitenkin ehdottomasti vähän taustatietoa siitä, millaisia otuksia meduusat oikein ovat, ja ennen kuin huomasinkaan, oli näistä lonkeroniekoista kehkeytymässä kokonainen artikkeli ilman sanaakaan populaatioista. Tämä artikkeli kertoo siis meduusoista. Soveltavammat kysymykset tulevat käsittelyyn todennäköisesti seuraavassa postauksessa. (muoks. no, ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa) (lisää…)

Read Full Post »