Hyvin nuoret kalat ovat oikeastaan toukkia samalla tavalla kuin nuoret sammakotkin. Ne käyvät läpi muodonmuutoksen, joka joillakin kaloilla on varsin vaatimaton, mutta joillakin niin uskomaton, että toukkia ja aikuisia kaloja luultiin kauan täysin eri lajeiksi.
Yksi muinainen muodonmuutos on ulkoisten kidusten vaihtuminen keuhkoihin. Keuhkot ovat ehkä vielä uimarakkoakin vanhempi keksintö, sillä nykyään keuhkoja tavataan meidän maaeläinten lisäksi myös luukalojen sukupuun vanhimmista haaroista: serkuiltamme keuhkokaloilta, ja muille luukaloille läheisempää sukua olevilta niilinhauilta.
Niilinhaukien ja keuhkokalojen keuhkot eivät ole kuitenkaan käyttövalmiit heti syntyessä, eivätkä näiden kalojen heikosti kehittyneet kidukset yksin riitä hengitykseen. Toukilla on hengitystä helpottamassa ulkoiset kidukset, sulkamaiset ulokkeet pään molemmin puolin. Niilinhaukien toukilla ulkokiduksia on vain yksi suuri pari, kun taas keuhkokalojen toukkia koristaa kokonaista kolme paria.
Hauskaa kyllä, aivan samanlaiset ulkoiset kidukset on myös pyrstösammakoiden, kuten vesiliskojen ja salamanterien toukilla. Myös sammakontoukilla on aluksi ulkoiset kidukset, vaikka ne vaihtuvatkin jo toukkavaiheessa sisäisiin.