karhukaiset

Pidän astrobiologiasta, vaikka muodollinen tieteellinen sivistykseni siitä rajoittuukin yhteen ainokaiseen yliopistokurssiin. Mikä voisi olla jännittävämpää kuin löytää elämää muualta maailmankaikkeudesta? Se laittaisi biologian aivan uuteen perspektiiviin, onpa jopa väitetty, että vasta toisenlaisen elämän löytäminen tekisi siitä kypsän tieteen.

Luen parhaillaan David Toomeyn tuoretta kirjaa Weird Life. ”Oudolla” elämällä tarkoitetaan tässä tapauksessa elämää, jolla on eri alkuperä kuin meillä. Maan elämähän käyttää kauttaaltaan lähes tismalleen samoja rakennuspalikoita ja piirrustuksia. Niinpä hyvin todennäköisesti kaikki kolibakteereista ihmisiin ja jäkälistä limasieniin polveutuvat yhdestä ja samasta elämän alusta. Outo elämä on syntynyt erikseen. Se voisi olla hyvinkin kummallisilla tavoilla erilaista – ja saattaa piileskellä aivan nenän alla. Tai sen sisällä. Jatka lukemista ”Alienit keskuudessamme”

Japanin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi radioaktiivinen säteily on jälleen tapetilla. Näkymätön, salakavala tappaja, joka rikkoo DNA:n ja polttaa ihon: säteily aiheuttaa ihmisissä niin suurta pelkoa, että joditabletit ovat loppuneet kaupoista jopa toisella puolella Euraasiaa (mikä saattaa kertoa enemmän siitä, paljonko ihmiset näistä asioista tietävät).

Ihmiselle radioaktiivinen säteily on vaarallista varsin pieninäkin annoksina. Eri eliöiden radioaktiivisen säteilyn sietokyky kuitenkin vaihtelee laajasti. Millainen on muun elollisen luonnon suhde ihmisen tuottamaan säteilyyn? Kuinka huolissamme meidän pitäisi olla luonnosta, kun puhutaan ydinonnettomuuden mahdollisuudesta? Jatka lukemista ”Ydinkatastrofin biologiaa”