Maailmankaikkeus taskussa

Tänä vuonna Joulupukin tuomisista paljastui Esko Valtaojan uusin hengentuote, joulumyyntiin ilmestynyt Kaiken käsikirja. Ehdin jo ahmia sen ensimmäisen kerran, ja haluan jakaa hieman ristiriitaisen kokemukseni kirjasta niillekin, jotka vielä pohtivat sen hankkimista, tai paikallisen kirjaston lainausjonoon asettumista. Aivan kaikesta puhuminen lienee hyvä aloitus uudelle vuodelle, ja tiedekirjalistakin saa pitkästä aikaa uuden arvostelun.

Kirjavertailu: evoluutiobiologiaa kaikille

Jos evoluutioteoriaa kansantajuistavista kirjoista on joskus ollut pulaa, ainakaan viime vuosien kirjavyöryn jälkeen sellaista ei ole. Charles Darwinin juhlavuonna 2009 tuli kuluneeksi, vähän pyöristäen, 200 vuotta Darwinin syntymästä ja 150 vuotta lajien synnyn ilmestymisestä. Ilmeisesti juhlavuosi innoitti tieteen popularisoijia, sillä uusia teoksia evoluutiosta suorastaan tungeksi kirjakauppoihin. Laadukkaista esityksistä onkin suorastaan runsaudenpulaa. Olen tietenkin ahminut kaikki käsiini saamani teokset, ja koska lupailin kirjoittaa lisää arvosteluja tiedekirjalistan kirjoille, lyön tässä useamman kärpäsen samalla iskulla. Toivottavasti vertailuni auttaa valitsemaan luettavaa tai vaikkapa suosittelemaan hyvää perehdytystä tuttaville ja sukulaisille.

Mukana ovat Bargum & Kokon Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä (2008), Sean Carrollin Kelpoisimman valmistus (2008), Mats Björklundin Evoluutiobiologia (2009), Richard Dawkinsin Maailman hienoin esitys (2009) ja Hanskin ja kumppanien toimittama Kaikki evoluutiosta (2009). Etukäteen mainittakoon, että Kelpoisimman valmistus valikoitui vertailuvoittajaksi.

Miksi miehiä on olemassa ja muita vaikeita kysymyksiä

Miksi maailma ei ole klooniarmeija? Miksi on seksiä? Miksi riikinkukolla on pyrstönsä? Miksi hyönteisiä on miljoonia lajeja, mutta kaksisukahäntäisiä vain muutamia satoja? Miksi laulavia norsukaloja on enemmän kuin laulamattomia? Miksi suurin osa nykyisistä eläimistä on vain parin pääteeman muunnelmia?

Luonnonvalinta ohjaa evoluutiota, mutta asia ei tietenkään ole niin yksinkertainen, kuten ei elämä yleensäkään. Monia eliöiden ominaisuuksia on perin vaikea selittää perinteisen luonnonvalinnan kautta. Monet 1900-luvun alkupuolen biologit kannattivat eläinlaumoihin kohdistuvaa ryhmävalintaa (jossa eläinlaumat kilpailevat keskenään, ja parhaat toimivat uusien laumojen synnyttäjinä), mutta sen merkityksen katsotaan nykyään olevan pieni. Richard Dawkins esitteli kirjassaan Itsekäs geeni ajatuksen geeneihin kohdistuvasta valinnasta, joka voi olla jopa ristiriidassa yksilöiden edun kanssa. Siitä on tullut kiinteä osa modernia biologiaa, sillä tarkempi tutkimus osoitti kuin osoittikin sen tärkeäksi ilmiöksi. Kolmas palikka on kuitenkin yhä kiistanalainen: kokonaisiin lajeihin ja sitä suurempiin ryhmiin kohdistuva valinta. Ajatus on kiehtova, mutta onko sen takana mitään?