Jääkaudet ja niiden väliset lämpimät jaksot eli interglasiaalit ovat vuorotelleet parin viime vuosimiljoonan aikana ainakin kymmenkunta kertaa. Ne ovat myllänneet etenkin pohjoisten mannerten luonnon hyvin toisennäköiseksi kuin se muuten olisi.
Mutta muukin kuin sää on muuttunut. Viime jääkaudella – joka oli nimeltään Veiksel – suuret eläimet vaelsivat Euroopan mailla ja mannuilla. Niihin kuuluivat villamammutit ja villasarvikuonot, myskihärät ja muut arktisten olojen eläimet. Kun jääkausi loppui, mammutin fauna vetäytyi koilliseen kohti Siperiaa. Arktiset lajit eivät enää pärjänneet Euroopan leviävissä metsissä ja soistuvissa maisemissa.
Samoin kävi edellisilläkin lämpökausilla. Tarkoittaako se sitten, ettei Euroopassa lämpiminä aikoina ollut mitään suuria ja jännittäviä eläimiä? No ei varmasti tarkoita, kertovat Eem-kauden fossiilit. Jatka lukemista ”Eem, eli miltä Euroopassa pitäisi näyttää?”
Jääkaudella Eurooppaa asuttaneesta megafaunasta viimeisin oli alkuhärkä (Bos primigenius), naudan villi esi-isä. Sen äskettäinen sukupuutto, vaikuttava ulkonäkö ja luonne ja lukuisat vanhat kuvat ja kirjoitukset ovat luoneet sille lähes myyttisen maineen. Englannin kielessä alkuhärkä tunnetaan sellaisilla komeasti kalskahtavilla nimillä kuin aurochs ja urus.
planeetanihmeet.wordpress.com 