Hiottuja dinosauruksia

Sapeornis, Jeholornis, Microraptor ja Anchiornis. Yksikään ei oikeastaan ole lintu.

Linnut ovat dinosauruksia, siitä ei nykytiedon valossa pääse mihinkään. Eivätkä edes kovin omaperäisiä sellaisia. Höyhenet, ilmapussit ja muut nykypäivänä linnuille ainutlaatuisilta vaikuttavat piirteet ovat peruja niiden kaukaisilta dinoesi-isiltä. Lintujen ja muiden dinosaurusten välisen rajan vetäminen käy sitä vaikeammaksi, mitä enemmän näistä eläimistä opimme.

Tämä artikkeli julkaistiin alun perin Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n Kaijutin-lehdessä vuodenvaihteessa. Tätä versiota olen muokannut hieman vähemmän lemmikkilintuharrastajille suunnatuksi, tehnyt pieniä päivityksiä ja lisännyt lähdeviitteet.

Kadonneen maailman etsijät

Ikäpolveni keskuudessa lähes myyttisen maineen saavuttanut Jurassic Park -elokuva täytti juuri 20 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi se tupsahti myös uudelleen elokuvateattereihin 3D-versioksi muokattuna. Kuinkahan hyvin Jurassic Park on kestänyt ajan hammasta?

Pääsin ilokseni katsomaan leffan heti sen ensi-iltana, seuranani keitäs muitakaan kuin paleontologian opiskelijoita. Kerrankin en ollut se ainoa hörhö, jonka rasittavaa kommenttiraitaa dinosauruksista kukaan ei jaksa kuunnella. Oikein virkistävää.

Näin piirrät dinosauruksesi, osa 1

Rakkaalta vakiokommentoijaltani Okapilta voi aina odottaa joko napakkaa kritiikkiä tai hyviä ajatuksia – ja usein molempia. Tällä kertaa Okapi ehdotti että valottaisin, kuinka muinaiseläinrekonstruktioni syntyvät. Olenhan piirtänyt varmaankin satoja dinosauruksia, siipisaureja, mammutteja ja ties mitä muinaisten aikojen olentoja omaksi ilokseni, eri puolille internettiä (eniten niitä löytää DeviantArtista), ja muutaman lehtiinkin.

Maailmassa on paljonkin ihmisiä, jotka olisivat minua pätevämpiä puhumaan muinaisten eläinten eloon herättämisestä, ja jokunen heistä varmaankin lukee tämän artikkelin ja irvistelee epäpätevyydelleni. Kysymyshän oli kuitenkin siitä, kuinka minä rekonstruktioni teen. Sen voin kyllä kertoa, ja ehkäpä siitä on aiheesta kiinnostuneille iloa ja hyötyä.

Tämä artikkeli keskittyy pitkälti dinosauruksiin, koska niillä on kummallinen taipumus aina varastaa huomio. Tämä kaikki kyllä pätee muihinkin muinaiseläimiin, erityisesti niihin, joilla ei enää ole läheisiä eläviä sukulaisia.

Mitä dinosaurukset eivät olleet

Dinosaurukset lienevät suurelle yleisölle kaikkein tutuimpia esihistoriallisia eläimiä. Niistä on tehty lukuisia dokumentteja, kirjoja ja elokuvia. Kuitenkin monelle tuntuu olevan yhä epäselvää, mitä ja millaisia dinosaurukset oikein olivat. Usein dinosauruksiksi näkee kutsuttavan kaikkia suuria, matelijannäköisiä muinaiseläimiä, mutta näinhän asia ei suinkaan ole. Esimerkiksi siipisaurit (Pterosauria) ja kalaliskot (Ichthyosauria) eivät olleet dinosauruksia. Tarkka määritelmä on seuraava: varpusen ja Triceratopsin viimeinen yhteinen esi-isä, ja kaikki siitä polveutuvat eläimet ovat dinosauruksia. Dinosaurusten sukupuun kaikkien päähaarojen varhaiset edustajat olivat pienehköjä, hentorakenteisia kokonaan tai osittain kahdella jalalla liikkuvia eläimiä. Ryhmän pitkän valtakauden mittaan niistä on ehtinyt kuitenkin kehittyä mitä mielikuvituksellisimpia muotoja, haarniskoiduista jättiläiskasvinsyöjistä kolibreihin.