Tervetuloa Jännän äärelle

Nythän on niin, että olen perustanut jälleen uuden blogin, sillä eihän kolme sellaista vielä täyttänyt vapaa-aikaani riittävästi.

Ihan vapaaehtoisesti en sentään moiseen hulluuteen ryhtynyt. Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajaopintoihin kuului yhden kurssin lopputehtävänä blogin perustaminen ja parin artikkelin kirjoittaminen. Olisin tietenkin voinut ”keksiä” vaikka Planeetanihmeet uudelleen, kirjoittaa hetken varjoblogiin ja sitten poistaa sen, mutta olisihan se ollut ikävä rimanalitus. Halusin kunnollisen blogin, jota jaksan (ja ehdin!) ylläpitääkin ainakin toistaiseksi.

Siitä syntyi Jännän äärellä. Se on Planeetanihmeitä kevyempi, artikkelit ovat lyhyempiä ja sisältö usein henkilökohtaisempaa. Tiukasti tieteen ja biologihörhöilyn maailmassa kuitenkin liikutaan. Blogin ensimmäiset artikkelit käsittelevät nisäkkäiden poskia ja erästä siperialaista panssarivaunua.

Tervetuloa lukemaan tätäkin blogia!

Akvaariotietoa suomeksi

Kokoan tästedes eri puolilla internettiä julkaistavia akvaarioharrastusta, kaloja ja muita vesieliöitä käsitteleviä artikkeleita listaksi omalle Akvaariojuttuja-sivulleen. Suomenkielinen akvaariotieto on netissä kiven alla, joten artikkelien kokoaminen yhteen paikkaan helposti löydettäviksi on tuskin ainakaan pahitteeksi.

Jos kalojen hoito tai biologia, vesikasvit, lemmikkien pyydystäminen luonnosta, Myanmarin vesistöt tai vaikka merilukit kiinnostavat, käy kurkistamassa, mitä listalta löytyy. Aiheita on jo nyt laidasta laitaan, ja uusia juttuja tupsahtelee listalle viikoittain.

Suurin osa jutuista on julkaistu Aqua-Webissä, mistä löytää myös muita eväkkäisiin liittyviä artikkeleita, videoita ja uutisia sekä Suomen suurimman akvaarioaiheisen keskustelufoorumin.

”Mikä tämä on suomeksi?”

Tämän tästä joku kysyy minulta, mikä tämän tai tuon eläimen tai kasvin suomenkielinen nimi on. Vähintään yhtä usein höyryän itsekseni siitä, että jonkin lehden uutistoimittaja tai peräti kirjan kääntäjä ei ole löytänyt oikeaa nimeä sille otukselle, josta puhuu, ja on joko kääntänyt englanninkielisen nimen sanatarkasti tai keksinyt itse aivan uuden.

Eilen gueretsojen suomenkielisiä nimiä pyynnöstä etsiessäni mieleeni juolahti idea. Voisin koota tietämäni eliöiden suomenkielisten nimien kokoelmat yhteen blogiartikkeliin. Tuumasta toimeen, ja tässä on tulos. Ehkä tästä linkkien ja kirjannimien valikoimasta on muille hupia, hyötyä tai mieluiten molempia.

Kasvitiedettä kiinnostuneille

Koska Planeetanihmeisiin on varmasti eksynyt moni tiedeuutisista kiinnostunut, voisivat kasvitiedeuutiset kiinnostaa lukijoita tälläkin puolella. Toisella blogiprojektillani, huonekasviblogi Viidakkokirjeillä, on kuukausittainen Tutkittuja juttuja -sarja, jossa esitellään muutama mielenkiintoinen kasveihin liittyvä tiedeuutinen.

Joka toinen tutkittu juttu on itse kirjoittamani, joka toinen taas Viidakkokirjeiden toisen puoliskon, Lilyn, käsialaa. Aiheet vaihtelevat kasvien terveysvaikutuksista ja hedelmien varastointioloista aina kukkakasvien varhaisevoluutioon.

Tässäpä siis linkit tähän mennessä ilmestyneisiin artikkeleihin:

Liian vanha siitepöly ja muita tutkittuja juttuja
Aiheina loikkivat kortteen itiöt, epäilyttävän vanhat fossiiliset siitepölyhiukkaset ja maailman metsien valikoiva katoaminen.

Orkideoita bioreaktorista ja muita tutkittuja juttuja
Kukkakaupan orkideoiden kaupallisen kasvatuksen konsteja, vesimelonin lihaskipuja lievittävät ominaisuudet ja teepuun käyttö tuhohyönteisten torjunnassa.

Lituruohon päässälaskutaidot ja muita tutkittuja juttuja
Uusi timanttiananaslaji Panamasta, lituruohon hämmästyttävä kyky laskea tärkkelysvarastojen riittävyys yöksi ja yksittäisten pölyttäjien katoamisen yllättävän suuret vaikutukset kasveihin.

Kemiallisen sodankäynnin kustannukset ja muita tutkittuja juttuja
Pohtii kasvien sopeutumista pölyttäjäkatoon, kannukasvien ja hevosmuurahaisten läheistä suhdetta ja kasvien kemiallisen puolustuksen kustannuksia, jotka eivät aina ole niin isot kuin luulisi.

Muinaisia magnolioita ja muita tutkittuja juttuja
Lihansyöjäkasvien sisällä elää kokonaisia ekosysteemejä, Kirgisiasta löydettiin tieteelle uusi sipuli ja lännentulppaanipuun mitokondrio-DNA muuttuu niin hitaasti, että tutkijat luonnehtivat sitä fossiiliseksi.

Mauttomia mandariineja ja muita tutkittuja juttuja
Aiheina varastointiolojen vaikutus mandariinien makuun, lintujen mieltymykset vierasperäisten kasvien hedelmiin ja puutarhojen stressiä helpottava vaikutus.

Onnettaria ja fossiileja

Lupasin blogin 100 000. kävijää juhlistavassa postauksessa arpoa kommentoijien joukosta yhden, jonka piirrostoiveen toteutan. Lupauksesta on jo tuntuvasti pidempään kuin silloin lupaamani viikko, mutta tässä se vihdoin tulee. Selityksenä voin vedota siihen, että erinomaisen hauskaksi osoittautunut retki pääkaupunkiseudulle, paleontologian opiskelijoihin tutustuminen ja Korkeasaari olivat tehokkaita harhauttajia.

Arvonta toteutui kotikonstein pienillä valkoisilla lappusilla, joista kussakin oli yhden kommentoijan nimi tai nimimerkki. Nörttimäisen okkultismin tunnun lisäämiseksi suoritin arvonnan fossiilisen ammoniitin päällä, kuten kuvasta näkyy. Voittoisa arpa oli Mustavariksen, ja piirrostoiveena lepakko. Lepakko on siis tulossa. Hienoja ideoita oli kommenteissa niin monta, että suorastaan harmitti valita vain yksi, mutta vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja: kaikkea kivaa ei vain ehdi tehdä.

 

Oli tavattoman mielenkiintoista kuulla, kuinka monenlaista väkeä teitä onkaan. Opettajia ja lukiolaisia, lintuharrastajia ja luolaharrastajia, ammattikalastajia ja tietokoneen nakuttelijoita. Kiitokset siitä kaikille kommentoineille.

Ja pari jännittävää blogilinkkiäkin löytyi kommentoijien nimimerkkien takaa. Jos jäivät muutoin huomaamatta, niin tässä ne ovat: Morgenstjerne kertoo ammattikalastuksesta Pohjois-Norjassa, ja tuoreimmista artikkeleista löytyy muun muassa komeita kuvia aivan suunnattoman kokoisista arktisista kaloista. Elämää etelämantereella puolestaan kertoo häkkilinnuista mukaansatempaavalla innolla.

Blogi jatkaa elämäänsä. Seuraavaksi tehdään Jurassic Parkin 20-vuotisjuhlan ja 3D-version elokuvateattereihin tulon kunniaksi pieni silmäys tähän legendaan elokuvien joukossa – ja tietenkin sen takana olevaan tieteeseen.

Näin piirrät dinosauruksesi, osa 1

Rakkaalta vakiokommentoijaltani Okapilta voi aina odottaa joko napakkaa kritiikkiä tai hyviä ajatuksia – ja usein molempia. Tällä kertaa Okapi ehdotti että valottaisin, kuinka muinaiseläinrekonstruktioni syntyvät. Olenhan piirtänyt varmaankin satoja dinosauruksia, siipisaureja, mammutteja ja ties mitä muinaisten aikojen olentoja omaksi ilokseni, eri puolille internettiä (eniten niitä löytää DeviantArtista), ja muutaman lehtiinkin.

Maailmassa on paljonkin ihmisiä, jotka olisivat minua pätevämpiä puhumaan muinaisten eläinten eloon herättämisestä, ja jokunen heistä varmaankin lukee tämän artikkelin ja irvistelee epäpätevyydelleni. Kysymyshän oli kuitenkin siitä, kuinka minä rekonstruktioni teen. Sen voin kyllä kertoa, ja ehkäpä siitä on aiheesta kiinnostuneille iloa ja hyötyä.

Tämä artikkeli keskittyy pitkälti dinosauruksiin, koska niillä on kummallinen taipumus aina varastaa huomio. Tämä kaikki kyllä pätee muihinkin muinaiseläimiin, erityisesti niihin, joilla ei enää ole läheisiä eläviä sukulaisia.

Kansallinen pussihukkapäivä

Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta Benjaminin, viimeisen tunnetun pussihukan, kuolemasta. Omana aikanaan pussihukkaa vainottiin pelkkänä tuhoeläimenä. Virallisen sukupuuttonsa jälkeen sen maine on kasvanut lähes myyttisiin mittasuhteisiin, ja siitä on tehty tuhansia enemmän tai vähemmän uskottavan kuuloisia havaintoja kolmella eri saarella. Australiassa 7. syyskuuta on Kansallinen pussihukkapäivä, tai nykyään virallisesti Kansallinen uhanalaisten lajien päivä. Tänään onkin hyvä päivä muistella pussihukkaa ja pohtia, mitä se voi vielä meille opettaa.

Kansallisesta uhanalaisten lajien päivästä olisi muuten syytä tehdä mitä pikimmin Kansainvälinen uhanalaisten lajien päivä. Hyviä teemapäiviä ei ole koskaan liikaa.

Mikä ihmeen kladistiikka?

Kladistiikka on eliöiden luokittelun tiede, jonka päämenetelmä on fylogenetiikka, sukupuiden rakentamisen tiede. Sukupuut ovat olennainen osa biologiaa, sillä ne ovat keino esittää niin eliöiden kuin ominaisuuksien sukulaisuussuhteita yksiselitteisessä muodossa. Myös tämän blogin artikkeleissa ne ovat merkittävässä osassa. Yhteen sukupuuhun voi ahtaa paljon tietoa, mutta sen lukeminen ja tulkitseminen ei ole aivan ilmiselvää.

Itse koen lähestulkoon ajattelevani sukupuina, ja niinpä minulle valkeni vasta äskettäin, että ne ovat monille vaikeita ymmärtää. Siksi päätin kirjoittaa tämän artikkelin. Sen tarkoitus on toimia johdatuksena, joka auttaa lukemaan ja ymmärtämään sukupuita. Se kertoo, mikä sukupuu oikeastaan on, mitä se kertoo ja kuinka sellaisia rakennetaan. Tämä on historiallinen artikkeli siksi, että sen kuvituksena ei ole mitään muuta kuin sukupuita.

Puhuvista delfiineistä tappajahaikaroihin

Nyt haluan jakaa muutaman linkin, joiden takana on jännittäviä artikkeleita erilaisista aiheista. Tuntuu, että näitä pursuilee kaikkialta enemmän kuin niitä ehtii lukea, saatikka perehtyä kuhunkin aiheeseen laajemmin. Monesta haluaisin kirjoittaa kunnollisen artikkelin itsekin, mutta ainakaan ihan lähiaikoina siihen ei ole mahdollisuutta. Tässä ovat kuitenkin linkit: toivottavasti ne ovat teistä yhtä kiehtovia kuin minusta.

Pinkkejä dinosauruksia

Näin lokakuussa järjestetään vuosittainen Roosa nauha -kampanja rintasyöpätutkimuksen tukemiseen. Tänä vuonna dinosauruksetkin liittyvät tukijoukkoihin: paleontologista taidetta keräilevä Art Evolved -blogi julkaisee lukijoiden piirtämiä vaaleanpunaisia dinosauruksia, ja jokaista dinoa kohti lahjoitetaan dollari rintasyöpätutkimukseen. Muita sääntöjä tai taitavuusvaatimuksia ei ole, joten nyt kaikki piirtämään pinkkejä muinaismatelijoita!

Mikäpä sen parempaa, kuin tehdä hyväntekeväisyyttä piirtämällä? Ja vielä piirtämällä dinosauruksia. Kampanja on käynnissä koko lokakuun, joten aikaa on vielä reilut kolme viikkoa. Itse lähetin jo yhden (joka on, kuten näkyy, Anchiceratops), ja väsään lisää heti kun ehdin.

Art Evolved

Linkki suoraan kampanjaan