Olen pitänyt tätä blogia kohta 11 vuotta ja kirjoittanut lehtijuttuja lähes yhtä pitkään. Kuitenkaan hetkiä, jolloin konkreettisesti näkee kirjoitustensa vaikuttaneen tai inspiroineen muita, ei tule kovin usein, ja ne ovat joka kerta aivan yhtä hämmästyttäviä ja ilahduttavia.
Tämä kirja on yksi niistä.
Vanhempiensa Korkeasaari-kirjoista tutun Aura Koiviston kirjoittama ja Anu Vanaksen kuvittama Kadonneet eläimet (Minerva Kustannus, 2020) on lastenkirja, jossa tehdään aikamatkoja Euroopassa dinosaurusten jälkeisellä ajalla.
Kirja on hauska yhdistelmä tarinallisuutta ja ajantasaista tieteellistä tietoa. Monet lukujen aiheista ovat tästä blogista tuttuja ja kuuluvat lempiaiheisiini: kuvitteellisilla aikamatkoilla tavataan muun muassa koirakarhuja ja entelodontteja, hämmästellään jääkauden villihevosten värejä ja pohditaan pleistoseeniajan megafaunan sukupuuton syitä.
Kustantamon mukaan kirja on suunnattu 5-10-vuotiaille. Ainakin ikähaarukan alkupäälle osa tarinoista tuntuu vähän hurjilta: sapelihammaskissan leuoissa henkensä menettävä antilooppi, tai siivettömänruokin muistelu lajinsa viimeisistä vuosista. Vanhemmat varmasti osaavat parhaiten arvioida, mikä on juuri heidän jälkikasvulleen sopiva annos todellisuutta ja lukea pienemmälle lapselle ne osat jotka eivät aiheuta murhetta.
Kadonneet eläimet -kirjan kuvitus on ihastuttava, tarinat näitä paria lukuun ottamatta mukavan kepeitä ja faktat kohdillaan. Tällaista Euroopan esihistoriasta kertovaa suomalaista lastenkirjaa ei tietääkseni ole toista.
planeetanihmeet.wordpress.com 