Viikon pieni ihme: elävä fossiili kylpyhuoneessa

1280px-lepismasaccharina
Sokeritoukka. Kuva: Christian Fischer / Wikipedia. CC 3.0-lisenssi.

Sokeritoukka (Lepisma saccharina) on useimmille tuttu kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen asukas. Se on niin arkinen näky, että harva tulee oikeastaan miettineeksi, mikä ihme se on.

Sietäisi miettiä. Sokeritoukka on elävä fossiili, jonka kehityslinja erosi moderneihin hyönteisiin johtaneesta linjasta viimeistään devonikaudella, noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Vessan valoa viemäriin pakeneva ötökkä on muisto maailman monimuotoisimman eläinryhmän alkutaipaleelta.

Hyönteisten suurta enemmistöä yhdistää kaksi ominaisuutta: niillä on siivet, ja niiden elämään kuuluu muodonmuutos. Jotkin lajit ovat luopuneet lentokyvystään, mutta siipien surkastuneet jäänteet ovat yhä jäljellä. Muodonmuutos voi olla täydellinen tai epätäydellinen, mutta munasta kuoriutuva hyönteinen ei koskaan ole aikuisen täydellinen pienoismalli. Näillä ominaisuuksilla niistä on tullut maailman menestynein eläinryhmä. Kärpästen, kovakuoriaisten, muurahaisten, sirkkojen ja kumppanien lajeja tunnetaan yli miljoona, ja löytämättä on vielä paljon enemmän.

Hyönteisetkin kuitenkin tulivat jostain. Pian ensimmäisten maakasvien perässä meristä nousi pieniä, kuusijalkaisia eläimiä, jotka todennäköisesti söivät lahoavaa kasviainesta. Niillä ei vielä ollut muodonmuutosta eikä siipiäkään. Ne jakoivat maailman ensimmäisten tuhatjalkaisten ja hämähäkkieläinten kanssa ennen kuin varsieväkalat nousivat maalle.

Siluuri- ja devonikausien taitteessa näistä kuusijalkaisista kehittyivät ensimmäiset hyönteiset, jotka puolestaan jakautuivat kolmeen kehityslinjaan. Yhdestä kehittyivät miljoonat lentävät hyönteiset. Kaksi muuta ovat nimeltään siimahäntäiset (Archaeognatha) ja toukkasukahäntäiset (Thysanura). Niidenkään evoluutio ei tietenkään loppunut devonikaudelle, mutteivät ne paljoa ole sen koommin muuttuneet. Molemmat ovat yhä pääasiassa karikkeessa, eläinten pesissä ja luolissa eläviä kuolleen aineksen syöjiä. Niille ei koskaan kehittynyt toukkavaihetta, vaan munista kuoriutuu pieniä versioita aikuisista. Lajeja tunnetaan yhteensä noin 700: mitätön määrä muihin hyönteisiin verrattuna. Siimahäntäiset näyttävät ainakin päällisin puolin pitkälti samalta kuin 300 miljoonaa vuotta sitten, kertovat kivihiili- ja permikautiset fossiilit. Toukkasukahäntäisistä hyviä, vanhoja fossiileja ei ole vielä löydetty.

insecta-thysanura
Toukkasukahäntäisten sukulaisuussuhteet muihin hyönteisiin. Siluetti: Gareth Monger / Phylopic. CC 3.0-lisenssi.

Sokeritoukka kuuluu ryhmistä jälkimmäiseen, toukkasukahäntäisiin. Toukkasukahäntäiset ovat eräänlaisia hyönteismaailman sammakkoeläimiä: niillä on ulkoinen hedelmöitys. Koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras sitten poimii talteen. Siitä huolimatta sokeritoukallakin on monimutkainen pariutumiskäyttäytyminen, jossa koiras aluksi liehittelee naarasta koskettelemalla sitä tuntosarvillaan ja heiluttelemalla päätään. Sitten se kiinnittää naaraaseen silkkirihmoja, joiden avulla ohjailu spermapaketin luo onnistuu.

thermobia_domestica1
Uunitoukka. Kuva: David R. Madison / Wikimedia Commons. CC 3.0-lisenssi.

Toukkasukahäntäiset ovat siinä määrin erinäköisiä kuin muut hyönteiset, että ihmisillä on selvästi ollut vaikeuksia päättää, mitä ne oikein ovat. Suomeksi sokeritoukkaa ja toista ihmisasutuksessa viihtyvää lajia, uunitoukkaa (Thermobia domestica) sanotaan toukiksi, tuovathan ne siivettöminä ja pötkyläisinä mieleen ennemmin keskenkasvuisen kuin aikuisen hyönteisen. Englantiapuhuvassa maailmassa otuksista ei ilmeisesti ole saatu senkään vertaa selkoa. Ne ovat silverfish (hopeakala) ja firebrat (tulikakara)!

Sokeritoukat sukulaisineen eivät kuitenkaan ole paikalleen jämähtäneitä muinaismuistoja. Ainakin kolme lajia on onnistunut sopeutumaan uudenlaiseen ympäristöön – ihmisasuntoihin – niin hyvin, että niitä tavataan nykyään ympäri maailman. Niiden ravinnoksi kelpaa uskomaton valikoima asioita: sokeri ja huonepöly, jauhot ja lihaliemikuutiot, paperi ja kirjaliima, kartonki ja sellofaani, irtohiukset ja valokuvat. Uunitoukka elää yleensä leipomoissa, ravintoloissa tai paperi- ja kartonkitehtaissa, kun taas sokeritoukan suosikkiympäristöjä ovat kylpyhuoneet.

Sokeritoukka hyötyy ihmisistä, mutta suhde ei ole aivan yksisuuntainen. Laji on parhaillaan teollisuuden tutkimuskohteena. Sokeritoukan kyky hajottaa puuaineksen monimutkaisia molekyylejä voi olla avain tulevaisuuden biopolttoaineisiin.

Ehkä kylpyhuoneen vikkelä asukki ansaitsisi vähän enemmän kunnioitusta kuin sille yleensä suodaan. Se on sitä paitsi lähes aina harmiton. Voisi sen ajatella olevan jopa hyödyllinen, koska se popsii nurkista likaa ja pölyä.


Lähteitä ja lisätietoa:

Grimaldi & Engel (2005) Evolution of the Insects. University of Cambridge Press.

Vieraslajit.fi: Uunitoukka. (epäilen, että artikkelin valokuvassa ei esiinny uunitoukkaa, vaan ehkä jokin Ctenolepisma-laji. Tiedot pitänevät kuitenkin kutinsa).

Wikipedia: Thysanura, Silverfish, Firebrat. Suomeksi esim. Toukkasukahäntäiset, sokeritoukka, Ctenolepisma longicaudata, uunitoukka.

Suomen Luonto: Pieniä vilistäjiä sisätiloissa.

Itä-Suomen yliopisto: Sisätilojen tuholaiset.

5 vastausta artikkeliin “Viikon pieni ihme: elävä fossiili kylpyhuoneessa”

  1. Satuitko löytämään tietoa sokeritoukan maksimaalisesta eliniästä? Monessa paikkaa on anekdoottina, että voi elää jopa kahdeksan vuotta, mutta en ole onnistunut löytämään luotettavaa lähdettä tälle. Olisi aika hyvä heittää jollekin joka haluaa liiskata kylppärissä sokeritoukan, että tiedätkö, että tuolla kaverilla voisi olla kohta kahdeksas syntymäpäivä.

    1. Törmäsin tuohon kahdeksan vuoden väitteeseen parissa paikassa itsekin, mutten sen varmempaa tietoa tullut etsineeksikään. En ihmettelisi, vaikka luku pitäisi paikkansa. Sokeritoukka vaikuttaa siltä, että se on suunniteltu kestämään pidempään kuin useimmat hyönteiset. Se ei lakkaa luomasta nahkaansa, kun tulee aikuiseksi, vaan takki vaihtuu uudempaan tasaiseen tahtiin aikuisiälläkin.

Vastaa käyttäjälle nopoles Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s