Kilpikonnauutisia Suomesta ja maailmalta

turkish-3d-printing-specialists-save-life-sea-turtle-2
Titaanileukainen kilpikonna. Kuva: Btech.

Tänään on Reptile Awareness Day, kansainvälinen matelijoille omistettu teemapäivä. Ajatuksena on levittää tietoisuutta paitsi matelijoiden kiehtovuudesta (vaikka tottahan kaikki jo tietävät, että matelijat ovat kiehtovia?) että suomuisia ystäviämme uhkaavista vaaroista ja niiden tulevaisuuden eteen tehdystä työstä.

Päivän kunniaksi poimin tänä vuonna Herpetomania-lehden uutispalstalle kirjoittamiani paloja kilpikonnien suojelusta. Kilpikonnat ovat tässä blogissa pahasti aliedustettuina, joten tutustutaanpa batagurkilpikonnan suojeluun Myanmarissa, kilpikonnien salakuljetukseen Oulussa ja nykyteknologian avulla pelastuneeseen valekarettikilpikonnaan.

Valoa tunnelin päässä uhanalaiselle kilpikonnalle

Myanmarissa on vapautettiin helmikuun lopulla luontoon 60 vankeudessa kasvatettua Batagur trivittata -kilpikonnaa. Vapautusseremoniaan osallistui yli 350 ihmistä, joiden joukossa oli paikallisia kyläläisiä, Myanmarin hallituksen edustajia ja uskonnollisia johtajia.

B. trivittata -kilpikonnan luultiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vuonna 2001 Wildlife Conservation Societyn herpetologi Steven Platt löysi vasta tapetun yksilön kilven myanmarilaisesta kylästä. Seurasi etsintä, jonka ansiosta eläviä yksilöitä löydettiin erään buddhalaisen temppelin lammesta Myanmarista ja kiinalaiselta torilta. Nämä kilpikonnat toimivat vankeudessa kasvatettavan populaation alkuna.

Nyt kilpikonnia on jo satamäärin kahdessa eri laitoksessa, ja ensimmäinen joukko vapautettiin luontoon Htamanthin luonnonsuojelualueen tuntumaan. Vapautushetkellä ne olivat 7-vuotiaita ja noin 25-senttisiä. Näin niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä, sillä kilpikonnanpoikasten kuolleisuus on luonnossa korkea. Lajilla on vielä pitkä matka edessään, mutta luonnonsuojelijat ovat sen suhteen toiveikkaita.

Lähde: Science Daily 10.4.2015

5530908718_56c3992ed3_z
Punakorvakilpikonna. Jim the Photographer/Flickr.

Salakuljettaja jäi kiinni Oulussa

Kiinasta Suomeen saapuneen matkustajan laukuista löydettiin eläviä kilpikonnia tammikuun alussa. Kilpikonnien tuonnille ei ollut lupia, eikä niillä ollut mukanaan vaadittuja todistuksia. Tulli aloitti tapauksesta rikostutkinnan, ja kilpikonnat siirrettiin hoitoon Oulun seudun ammattiopiston pieneläinpuolelle.

Osa eläimistä oli kiinalaisia vaippakilpikonnia (Mauremys reevesii). Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Se kuuluu Cites-sopimuksen liitteeseen II, eli lajin maahantuontiin tarvitaan eläinten alkuperän vahvistava todistus.

Loput olivat punakorvakilpikonnia (Trachemys scripta elegans), joiden tuonti EU-alueelle kiellettiin kokonaan jo vuonna 1997. Syynä oli ennen kaikkea luontoon hylättyjen lemmikkien lisääntyminen Etelä-Euroopassa. Punakorvakilpikonnat uhkaavat monin paikoin syrjäyttää alkuperäisiä kilpikonnia. Laji luokitellaankin maailman sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.

Punakorvakilpikonna on myös eläinsuojelullisesti ongelmallinen, koska sen suuri koko, vaativuus ja pitkä ikä yhdessä halvan hinnan kanssa tekevät siitä usein kertakäyttölemmikin. Söpöt poikaset menevät hyvin kaupaksi, mutta aikuisista tulee omistajalta toiselle kulkevia kiertolaisia – tai ne löytyvät hylättyinä luonnonvesistä. Harrastajat eivät olekaan vastustaneet lajin tuontikieltoa.

Laittomasti maahan tuotuja eläimiä jää Suomen tullin haaviin muutamia kertoja vuodessa. Usein kyse on juuri matelijoista.

Lähteet: Kaleva.fi 22.1.2015, Yle.fi 22.1.2015.

3D-tulostin pelasti merikilpikonnan

Törmäykset veneiden kanssa koituvat usein merikilpikonnien kohtaloksi. Viime vuonna Turkin rannikolla veneen potkuriin törmänneellä 45-kiloisella valekarettikilpikonnalla (Caretta caretta) oli onni myötä. Nykyteknologian turvin se pystyi palaamaan mereen.

Kilpikonna löydettiin lähes elottomana. Tarkempi tarkastelu osoitti, että potkurin isku oli murtanut sen alaleuan ja toisen puolen yläleukaa käyttökelvottomaksi. Kilpikonna toipui Pamukkalen yliopiston merikilpikonnien pelastuskeskuksessa, mutta ei pystynyt enää syömään itse. Vammat olisivat passittaneet sen kilpikonnien taivaaseen, ellei apuun olisi tullut turkkilainen proteeseihin erikoistunut 3D-tulostuspalvelu Btech.

Firma tulosti kilpikonnalle uudet leuat samasta titaanista, jota käytetään ihmistenkin proteesien valmistukseen. Ne kiinnitettiin paikoilleen, ja kilpikonna toipui tätä kirjoittaessa parhaillaan leikkauksesta. Erittäin uhanalaisilla ja pitkäikäisillä merikilpikonnilla yksikin yksilö voi olla lajin tulevaisuudelle arvokas, joten epätavallisiin pelastustoimiin on ryhdytty ennenkin.

Lähde: Scuba Diving 16.9.2015

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s