Liskojen köydenveto ja muita leikkisiä eläimiä

korppi_ja_haukka_maija_karala
Korpin ja haukan lento.

Kirkkaalla syyskuisella taivaalla kaksi suurta lintua kaarteli laiskasti toistensa ympäri. Tarkempi tihrustelu paljasti kisailijat korpiksi ja varpushaukaksi. Olen usein nähnyt näiden korppien kiusaavan haukkaa, ja joskus päinvastoinkin, mutta tällä kertaa linnuilla ei näyttänyt olevan kiire minnekään. Ne lentelivät kaikessa rauhassa aivan lähekkäin toisen korpin katsellessa etäältä.  Todistinko lajien välistä leikkiä luonnossa?

Leikin tieteellinen tutkimus elää parhaillaan eräänlaista renesanssia. Leikkiä ei enää pidetä älykkäiden nisäkkäiden ja muutamien lintujen yksinoikeutena, vaan se on levinnyt mitä moninaisimpiin eläinryhmiin. Mutta mitä kauemmas ihmisestä mennään, sitä suuremmiksi käyvät tulkinnan ongelmat: kuinka tunnistaa leikki, kun yhteistä elekieltä ei ole?

Gordon Burghardt, jota voisi kutsua eläinten leikin johtavaksi asiantuntijaksi, on kehittänyt viisiosaisen määritelmän. Sen avulla leikki voidaan tunnistaa silloinkin, kun sitä tekee eläin, jolla ei ole heiluvaa häntää tai nauravaa suuta. Vaikka kala tai krokotiili.

Määritelmän mukaan leikki on näennäisen tarkoituksetonta käyttäytymistä, joka poikkeaa hyödylliseksi (eli adaptiiviseksi) laskettavasta käyttäytymisestä rakenteensa, kontekstinsa tai eläimen kehitysvaiheen osalta. Leikkiä esiintyy, kun eläin on rentoutunut, eikä sillä ole erityistä muuta tekemistä.

Määritelmässä ei mainita, että leikin pitäisi olla hauskaa, mutta uskoakseni se kuuluu ainakin yleensä asiaan – kuten aiemmin kirjoitin, mielihyvä on evoluution keino saada eläimet tekemään itselleen edullisia asioita.

800px-Pseudemys_rubriventrisHolbrookV1P06
John Edwards Holbrook, 1842.

Satunnaisesta kohtaamisesta villieläimen kanssa voi silti olla vaikeaa päätellä mitään. Mistä voin tietää, olivatko korppi ja varpushaukka rentoutuneita? Tai mittelivätkö ne toisiaan tosissaan, vaikka tilanne kaukaa vaikutti rauhalliselta?

Tarvitaan järjestelmällisiä havaintoja, ja niitä Burghardt onkin haalinut. Pseudemys-suvun suokilpikonnat (joihin kuuluu muun muassa lemmikkinäkin pidetty keltakorvakilpikonna), Burghardt kertoo, harjoittavat poikasina eräänlaista kosiomenojen jäljittelyä, joka ei ole vielä vakavaa, mutta ehkä valmistaa tulevaan. Varaanit ja krokotiilit tökkivät ja maistelevat kaikenlaisia esineitä, ja eläintarhoissa pidettynä yleensä lopulta hajottavat kaiken, mitä niiden asumuksiin pannaan. Vladimir Dinetsin mukaan krokotiilit ovat erityisen mieltyneitä leikkimään pienillä vaaleanpunaisilla esineillä, kuten ihmeköynnöksen kukilla. Useilta kalalajeilta, mustekaloilta ja jopa eräiltä yhdyskuntahyönteisiltä tunnetaan käyttäytymistä, joka sopii Burghardtin kriteereihin. En ole varma, olenko ihan vielä valmis hyväksymään leikkisyyttä hyönteisiltä, mutta eivätpä ne minulta lupaa kysy.

Mäenlaskua ja hippaa

Tieteellisessä kirjallisuudessa eläinten leikki luokitellaan usein kohteen mukaan kolmeen ryhmään. Jokainen varmasti tuo mieleen myös ihmislasten leikin lajeja – luokittelut ovatkin osittain päällekkäiset. Samasta ilmiöstähän lopulta on kyse.

Liikkumiseen tai pyörimiseen liittyvät leikit ovat puhtaasti liikkumisen iloa. Esimerkeiksi käyvät emonsa ympärillä kehää juokseva antiloopinvasa tai saukkojen mäenlasku liukasta joenpenkkaa alas.

Esine- ja saalistusleikeissä kohteena on eloton esine tai elävä uhri, joka ei suinkaan ole vapaaehtoisesti leikissä mukana. Niitä harjoittaa vaikkapa hiirellä leikkivä kissa, eläintenhoitajan nenäliinan kähveltävä komodonvaraani tai nuori naarassimpanssi, joka kantaa ja hoivaa keppiä kuin simpanssivauvaa. Burghardt raportoi akvaariossa pidetyistä vyökirjoahvenista (Tropeus duboisi, yksi Tanganjikajärven endeemisistä lajeista), jotka leikkivät antaumuksella pohjasta painotetulla lasisella lämpömittarilla. Kullakin kalalla oli oma tapansa leikkiä: osa töni mittaria hellästi, toiset paiskoivat sitä pitkin akvaariota niin että lasit kolisivat.

Ei ehkä ole yllätys, että leikistä on havaintoja juuri niistä kalaryhmistä, joiden älynlahjat käyttäytymisen ja aivojen koon perusteella uskotaan suurimmiksi: kirjoahvenilta, norsukaloilta ja rauskuilta.

Juhannuksena istuin laiturilla ja katsoin, kun haarapääskyt kävivät järven yllä villiä kisaa lokinhöyhenillä. Lintu kävi kaappaamassa nokkaansa veden pinnalla kelluneen höyhenen, kuljetti sitä tuokion mukanaan parvitoverien kieppuessa ympärillä, ja päästi irti. Ennen kuin se ehti koskettaa vettä, toinen pääsky koppasi sen ilmasta, ja leikki jatkui. Pohjoisamerikkalaiset kelopääskyt (Tachycineta bicolor) ovat erityisen kuuluisia tästä käyttäytymisestä, muttei se selvästikään ole tuntematonta suomalaisillakaan pääskyillä. Onko se sitten leikkiä? Vaikea sanoa, sillä asiaa ei ole tutkittu. Ainakin se näyttää kovasti siltä.

koiran_leikkiinkutsu_ja_kissa_maija_karala
Kääpiösnautseri Hedy yrittää kutsua Bobi-kissaa leikkiin.

Viimeinen kategoria on sosiaalinen leikki. Sitä ovat kaikenlaiset leikkitappelut ja -nujakoinnit, hippa, peili ja kuurupiilo, joihin tarvitaan leikkitoveri. Sosiaalinen leikki ei rajoitu saman lajin edustajien välille, kuten kuka tahansa koiran tai kissan kanssa leikkinyt hyvin tietää, vaan lajienvälistä leikkiä esiintyy niin kotieläimillä kuin luonnossakin – ehkä jopa korpin ja varpushaukan välillä.

Sosiaaliseen leikkiin liittyy yleensä signaali, joka vastaa ihmislapsen lausetta ”Leikitään että…”. Esimerkiksi koiran leikkikumarrus kertoo, että kaikki tämän jälkeen tapahtuva on vain leikkiä. Koska sosiaalisessa leikissä molempien osapuolien on ymmärrettävä touhu teeskentelyksi, sen on arveltu rajoittuvan vain fiksumpiin eläimiin, joiden älli riittää konseptin tajuamiseen. On kuitenkin vielä vaikea sanoa, pitääkö arvaus paikkaansa.

Hyödyttömyyden hyödyt

Leikissä tunnusomaisinta on sen näennäinen hyödyttömyys. Leikkimällä ei hankita ruokaa tai suojauduta saalistajilta. Siinä piilee mielenkiintoinen mysteeri. Miksi niin monenlaiset eläimet leikkivät, kun ne yhtä hyvin voisivat levätä ja olla tuhlaamatta energiaa?

Syitä on monia, mutta turhaa leikki ei suinkaan ole. Ennen kaikkea se on harjoitusta tuleviin koetuksiin. Se harjoittaa paitsi taitoja, kuten juoksemista, ketteryyttä tai vaanimista, myös tarpeellisia lihaksia ja motoriikkaa. Vaikka tarpeellinen käyttäytyminen – vaikkapa saaliin vaaniminen, lentäminen tai petoa pakoon juokseminen – on vaistojen ohjaamaa, eivät eläinten pennut synny mestareina sen enempää kuin ihmisvauva syntyy juoksijana, korkeushyppääjänä tai mammutinmetsästäjänä. Taitoja on hiottava ja ylläpidettävä.

Mutta on leikillä hienovaraisempiakin puolia. Se antaa mahdollisuuden kokeilla uutta käyttäytymistä vähemmän vakavassa tilanteessa. Tilaisuus kokeiluihin parantaa käyttäytymisen joustavuutta ja voi olla jopa luovuuden edellytys. Sitähän luovuus lopulta on, kykyä ajatella ”leikitään, että olisikin näin…”

Käännetäänpä kysymys päälaelleen. Jos leikki on niin kovin hyödyllistä, mikseivät kaikki eläimet leiki? Pitkään arveltiin, että esimerkiksi matelijat ja kalat ovat yksinkertaisesti liian tyhmiä leikkiäkseen, kylmiä vaistojen varassa toimivia automaatteja. Uusien havaintojen perusteella nekin kyllä leikkivät – vain harvemmin kuin apinat tai delfiinit, ja kenties simppelimpiä leikkejä.

Syy vaihteluun voi olla se, että joillain eläimillä on leikkiin paremmin varaa kuin toisilla. Syntymästä saakka itsenäisillä eläimillä ei ole turvattua lapsuutta, jonka aikana leikin varjolla harjoitella tarpeellisia taitoja. Yksineläjät eivät voi antautua leikkiin luottaen, että laumatoveri pitää vahtia petojen varalta. Leikkiä voi vain silloin, kun elossa pysymiseltä ehtii.

Myös lämmönsäätely saattaa hankaloittaa leikkiin ehtimistä matelijoilla, arveltiin uudessa tutkimuksessa, jossa raportoitiin ensimmäiset tunnetut leikkihavainnot gekoilta. Pienillä matelijoilla on tiukka energiabudjetti. Ne joutuvat jatkuvasti seuraamaan ympäristönsä lämpötilaa ja siirtymään auringon ja varjon välillä pitääkseen ruumiinlämpönsä optimaalisena. Piiloissaan levätessään ne ovat kylmiä ja passiivisia – sopivia hetkiä leikkiin jää sangen vähän.

Kansainväliselle avaruusasemalle lähetetyt gekot (Chondrodactylus turneri) kuitenkin leikkivät terraariossaan. Yhden gekon panta irtosi matkan aikana, ja liskot viettivät aikaa tönimällä, kiskomalla ja reuhtomalla ympäriinsä leijailevaa pantaa. Kenties painoton tila hölläsi liskojen energiabudjettia juuri sen verran, että niillä oli aikaa huvitella, arvelivat tutkijat. Ehkä leikin vähäisyys liskoilla johtuu ajan ja energian puutteesta, ei siitä että ne olisivat tyhmiä tai tosikkoja.

800px-Komododragon2
Komodonvaraani, GambitMG/Wikipedia.

Ja toden totta, suuremmat liskot, joiden lämpöbudjetti ei ole yhtä tiukka, ovatkin useammin leikkisiä. Tai ainakin niiden leikki on paremmin tunnettua. Erityisesti komodonvaraanit (Varanus komodoensis) tunnetaan leikkisinä ja uteliaina eläiminä, joita eläintarhoissa viihdytetään esimerkiksi köydenvetoleikeillä. Ne kiskovat lelua vimmalla, joka toisi mieleen koiran, ellei leikkijä olisi suomuinen, kolme metriä pitkä ja hengenvaarallisen myrkyllinen.

Alkaakin vaikuttaa siltä leikin juuret ovat syvällä elämän historian hämärissä. On vaikea sanoa, onko leikillä yksi alkuperä jossakin yhteisissä esivanhemmissamme, vai syntyykö se spontaanisti yhä uudelleen, kun olosuhteet sen sallivat. Niin tai näin, villi luonto on leikkisä paikka, jossa ei aina taistella eloonjäämisestä kynsin ja hampain.

———————————————————————————–

Lähteitä ja lisätietoa:

Burghardt 2014: A Brief Glimpse at the Long Evolutionary History of Play. Animal Behavior and Cognition. (pdf, koko artikkeli)

Dinets 2015: Play behavior in crocodilians. Animal Behavior and Cognition. (pdf, koko artikkeli)

Tetrapod Zoology: Dinosaurs come out to play (so do turtles, and crocodilians, and Komodo dragons).

Youtube: Komodo Dragon Enrichment. Videopätkä leikistä komodonvaraanin kanssa. Paikkana St. Augustine Alligator Farm.

Barabanov ym. 2015: Object play in thick-toed geckos during a space experiment. Journal of Ethology.

New Scientist: Space geckos seen playing on their trip into orbit. Populaariartikkeli (ja video!) edellisestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: