Viikon aikamatka: Burman parrakas kuningas

barbaturex morrisoni iguanian acrodon maija karalaNykymatelijat ovat yleensä nisäkkäisiin verrattuna pieniä. Ekosysteeminsä suuriin kasvinsyöjiin tai suurpetoihin kuuluvia liskoja elää lähinnä saarilla, joille maanisäkkäät eivät ole päässeet, sellaisilla kuin Komodo tai Galapagossaaret.

Eoseenikaudella asiat olivat kuitenkin toisin. Vasta viime vuonna julkaistu Barbaturex morrisoni -jättiläisagaman fossiili löydettiin Myanmarista. Kaakkois-Aasiassa on nykyäänkin melko helteistä, mutta Barbaturexin eläessä eoseenikaudella noin 40 miljoonaa vuotta sitten seutu on ollut varsinainen sauna. Keskilämpötilan on arvioitu olleen 2-5 astetta nykyistä korkeampi, eli alankosademetsissä 35 asteen tuntumassa.

Ehkä juuri lämmöllä oli näppinsä pelissä siinä, että enimmäkseen kasviksia syönyt Barbaturex pystyi kilpailemaan tasaväkisesti isojen nisäkkäiden kanssa. Sillä oli pituutta pari metriä ja painoa arviolta 25 kiloa. Ei kuulosta kovin suunnattomalta, mutta aikansa kasvinsyöjien joukossa se sijoittuu isompaan keskikokoon. Useimmat samoista kerrostumista löytyneet sorkkaeläimet olivat itse asiassa sitä pienempiä.

40 miljoonan vuoden takaisen Myanmarin luontoon kuului muun muassa nykyisten kääpiökauriiden (Tragulus) kaltaisia minisorkkaeläimiä, jollaisen olen kuvaan piirtänyt antamaan Barbaturexille mittakaavaa. Lajit olisivat voineet elää eräänlaisessa löyhässä mutualistisessa suhteessa, jossa tarkkasilmäinen ja -korvainen sorkkaeläin toimii liskon hälytysjärjestelmänä ja massiivinen lisko tuo puolestaan turvaa. Tällaisia yhteistyösopimuksethan ovat luonnossa varsin tavallisia. Barbaturexin lähimpiä eläviä sukulaisia ovat piikkihäntäagamat (Uromastyx), joita se lienee kokoaan lukuun ottamatta melko lailla muistuttanutkin.

Lajin tieteellinen kuvausartikkeli on vapaasti luettavissa Royal Societyn sivuilla. Populaarimmin otusta esitellään esimerkiksi Tetrapod Zoology -blogissa ja suomeksikin Tiedebasaarissa.

Mikähän Barbaturexin nimi voisi olla suomeksi? Parta-agama on harmi kyllä jo varattu eräälle tutulle terraarioeläimelle, mutta miten olisi suureen kokoon ja tieteelliseen nimeen viittaava keisariagama tai kuningasagama?

4 vastausta artikkeliin “Viikon aikamatka: Burman parrakas kuningas”

  1. miten olisi suureen kokoon ja tieteelliseen nimeen viittaava keisariagama tai kuningasagama?

    No, silloin kävisi todennäköisesti niin, että joku röyhkeä paleontologi ihan vain kiusaa tehdäkseen löytäisi heti perään jonkun vielä isomman fossiilisen agamanrötkäleen…

      1. Siinä tapauksessa joku toinen paleontologi puolestaan julkaisisi tutkimuksen, jonka kladististen analyysien mukaan nämä jättiagamat eivät ole fylogeneettisessa mielessä agamia lainkään… ;)

  2. Eikö me juuri edellisessä nimikeskustelussa sovittu, ettei suomenkielisten nimien tarvitse aina seurata muuttuvaa taksonomiaa? Vedotaan vain siihen. :D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: