Puhuvista delfiineistä tappajahaikaroihin

Nyt haluan jakaa muutaman linkin, joiden takana on jännittäviä artikkeleita erilaisista aiheista. Tuntuu, että näitä pursuilee kaikkialta enemmän kuin niitä ehtii lukea, saatikka perehtyä kuhunkin aiheeseen laajemmin. Monesta haluaisin kirjoittaa kunnollisen artikkelin itsekin, mutta ainakaan ihan lähiaikoina siihen ei ole mahdollisuutta. Tässä ovat kuitenkin linkit: toivottavasti ne ovat teistä yhtä kiehtovia kuin minusta.

Wired Science: To talk with aliens, learn to speak with dolphins

Tiedetään, että koulutetut delfiinit oppivat suuria määriä sanoja, osaavat laskea ja hallitsevat jopa kieliopin. Niiden ääntelyä analysoimalla on saatu selville, että ne kommunikoivat keskenäänkin tavalla, joka rakenteeltaan muistuttaa melkoisesti kieltä. Tiedetään, että delfiininpoikasten täytyy oppia kieli, eivätkä ne osaa sitä synnynnäisesti. Tiedetään jopa, että delfiinit osaavat kutsua toisiaan nimeltä.

Tähän mennessä kukaan ei ole yrittänyt oppia delfiinien kieltä tai yrittää etsiä yhteistä kieltä puolimatkasta. Miten ihmeessä kuvittelemme kommunikoivamme muiden planeettojen asukkaiden kanssa joskus tulevaisuudessa, kun emme osaa edes puhua oman planeetan muiden kieltä käyttävien olentojen kanssa? Uraauurtava projekti vapaaehtoisten villien delfiinien kanssa on alkanut, ja se esitellään linkin takana.

BBC Earth News: Bizarre mammals filmed calling using their quills

Kirjoitin aiemmin tanrekkien erikoisesta biologiasta, ja kerroin omituisista juovatanrekeista, jotka eivät muistuta oikeastaan mitään muuta elävää eläintä. BBC:n kuvausryhmä on nyt saanut ikuistettua videolle vielä yhden ainutlaatuisen piirteen: juovatanrekki on ainoa nisäkäs, joka tuottaa ääniä stridulaation avulla. Stridulaatioksi kutsutaan ääntelyä, joka syntyy hankaamalla yhteen jotakin erityisesti tarkoitukseen kehittyneitä elimiä. Esimerkiksi heinäsirkkojen siritys syntyy näin. Juovatanrekeilla on erityisesti tarkoitukseen erikoistuneet piikit, joita ne värisyttävät vastakkain.

Ääniä käytetään näköjään ainakin yksilöiden väliseen kommunikointiin, mutta arveluita jopa kaikuluotauksesta on esitetty. Linkin takaa löytyy David Attenboroughin juontama videonpätkä, käy ihmeessä kurkistamassa.

MDM Wonderlance: Exclusive interview with Frans de Waal

Maailmankuulu kädellistutkija ja tiedekirjailija Frans de Waal puhuu tunteista ja moraalista kädellisillä ja siitä, mitä se kertoo meistä ihmisistä. Näyttää siltä, että epäitsekkyys, myötätunto, yhteistyö ja muut ”inhimilliset” hyveet ovat eläinmaailmassa paljon yleisempiä ja laajemmalle levinneitä kuin on ennen luultu. Meidän ihmistenkin epäitsekkäät taipumukset juontavat juurensa evoluutiohistoriasta, eivätkä ole vanhan uskomuksen mukaisesti itsekkään eläimenluonnon päälle liimattua sivistystä.

Vimeo: A sequence of lines traced by five hundred individuals

Videon idea on, että 500 ihmistä ovat yrittäneet kopioida saman viivan niin, että kukin on nähnyt aina vain edellisen henkilön tuotoksen. Alkujaan suora viiva muuttuu joka kerralla vähän, mutta hämmästyttävän nopeasti alkuperäisestä viivasta ei ole enää mitään jäljellä.

Videota voi käyttää havainnollistamaan vaikkapa evoluutiota: pienten muutosten kumuloitumisen voimaa.

New Scientist: Without language, numbers make no sense

Ensimmäinen suora todistusaineisto siitä, että ilman lukusanoja tarkkojen numeroiden ymmärtäminen on vaikeaa. Aiemmin on tutkittu Amazonin luonnonkansoja, joilla ei ole lukusanoja joko lainkaan tai ne loppuvat kolmeen. He eivät pysty arvioimaan tarkasti suuria lukuja, muttei ole ollut selvää, johtuuko se nimenomaan lukusanojen puuttumisesta vai kulttuurista, jossa niitä ei edes tarvita. Uusi koe tehtiin Nicaraguassa asuvilla kuuroilla ihmisillä, joiden viittomakielestä puuttuvat lukusanat kokonaan. He elävät samanlaisessa numeroja täynnä olevassa kulttuurissa kuin me muutkin, saavat palkkaa, ostavat ruokaa ja niin edelleen. Heillekin jo kymmenen luokkaa olevat luvut tuottavat vaikeuksia: karkeita määriä pystytään arvioimaan, tarkkoja lukuja ei.

Artikkelissa pohditaan, mitä päätelmiä tästä voidaan vetää sen suhteen, miten lapset oppivat laskemaan. Minua kuitenkin alkoi kiinnostaa toinen ajatusketju: jos ihmisiltä riistetään lukusanat, ihmisen ainutlaatuinen matemaattinen äly katoaa välittömästi. Nicaraguan kuurot ja Amazonin Pirahãt ovat suunnilleen yhtä hyviä laskemaan kuin simpanssit, papukaijat, varislinnut tai rotat.

Jos lintu oppisi käyttämään lukusanoja, tulisiko siitä yhtä taitava laskija kuin ihmiset ovat?

NRP: Killer stork eat human babies (perhaps)

Floresin saarella vielä aika äskettäin eläneet hobitit eli floresinihmiset ovat jo monelle tuttuja. Kirjoitin niistä itsekin saarisäännön yhteydessä täällä. Näiden pikkuruisten ihmisten elintavat kiehtovat mielikuvitusta. Tuore löytö osoittaa, että Floresin saaren jakoivat hobittien kanssa valtavat, lentokyvyttömät haikarat, jotka muistuttivat Afrikan rumankaunista marabuhaikaraa. Haikarat olivat tuplasti saaren ihmisiä suurempia!

Artikkelin kirjoittaja antaa mielikuvituksensa lentää ja pohtii riemastuttavan kuvituksen kera, millainen suhde hobiteilla mahtoi olla valtaviin naapureihinsa. Ehkä Floresilla haikara ei tuonut lapsia, vaan vei niitä ruuaksi omille lapsilleen? Ehkä ihmiset pelkäsivät ja kunnioittivat haikaraa palvomiseen asti, tai kenties vihasivat sitä? Emme saa koskaan tietää, mutta aina voi pohtia.

Kuvat: Wikipediasta, lukuun ottamatta viimeistä, joka on lainattu linkin takaa itse artikkelista.

2 vastausta artikkeliin “Puhuvista delfiineistä tappajahaikaroihin”

  1. Mielenkiintoisia juttuja!

    Delfiinijutusta löytyi ihan sivuhuomiona tiedonjyvä joka oli minusta kiehtova. Delfiinit kommunikoivat ja tekevät yhteistyötä lajirajojen ylitse. Voi olla että delfiinien kielessä on ominaisuuksia jotka tekevät yhteisymmärryksen helpommaksi, mutta silti ei voi olla miettimättä, olisiko tällainen yhteistoiminta onnistunut myös meikäläisten ja neandertalien välillä. Yhteisiä lapsiakin sentään saatiin aikaan.

    Sirittelevät tanrekit olivat huima juttu, ja avaruusolentoteemaa jatkaen tuli mieleen, että avaruuden muukalaiset saattaisivat vaikka ”puhua” rahisuttelemalla jotain ruumiinulokkeita yhteen. Niistä ihmisten suun kautta tuottama puhe voisi vaikuttaa yhtä groteskilta kuin kommunikoisi röyhtäyksillä. Ehkä ne jopa päättäisivät, ettei ihmisten kanssa kannata yrittää keskustella, kun niillä ei ole oikeaa kieltäkään.

    Tuo muotoa muuttava viiva kelpaisi erinomaiseksi esimerkiksi nimenomaan siitä kuinka valintapaineiden hellittäminen nopeuttaa evoluutiota. Jos tuossa olisi ollut jokin vaatimus matkitun viivan suhteen, sitä täyttämättömät muutokset karsiutuisivat pois, ja viiva muuttuisi hitaammin ja hallitummin. Nyt se sai rönsyillä rauhassa. Koetta voisi kehittää vielä jakamalla vapaaehtoiset viiteen sadan ihmisen joukkoon, jotka aloittavat kopioinnin samasta, pari kertaa kopioidusta viivasta. Diversiteetti lopussa olisi vielä ilmeisempi.

    Hassu juttu vielä tuosta jättihaikarasta: joskus aikoja sitten yritimme serkun kanssa luoda eräänlaista roolipeliä, johon ideoin ja luonnostelin mitä hulluimpia hirviöitä. Yksi niistä oli vauvoja syövä jättiläishaikara. En muista oliko kuuluisaa kuvasarjaa kaniinin nielaisevasta haikarasta silloin vielä otettukaan.

  2. Varsinaisen kielen lisäksi kommunikointia helpottaa elekieli, silläkin voi muuten yllättää. Jossain törmäsin tähän ikivanhaan juttuun, jonka mukaan tutkija katseli delffiininpoikasta ikkunan takaa ja aikansa sitä seurattuaan ja sen kanssa pelleiltyään puhalsi tupakansavut ikkunaan. Poikanen hetken mietti, säntäsi emon luo (ja tutkija odotti tilanteen menneen ohi) ja palasikin sitten ikkunan toiselle puolelle. Päästi sitten suustaan ikkunalle maitoa (en tiedä osaako delffiini puhaltaa) jäljitellen savun puhaltamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: