Ihmeelliset höyhenet

Sulat ja höyhenet ovat kenties kauneimpia evoluution keksintöjä. Kuten monet luonnon nerokkaat keksinnöt, nekin ovat perusrakenteeltaan yksinkertaisia, mutta rakenne toistuu riittävän monta kertaa saadakseen aikaan monimutkaisen kokonaisuuden. Höyhenet ovat lämpöeristeinä ylivertaisia meidän karvoihimme verrattuna, lujuuteensa nähden erittäin kevyitä ja esiintyvät kaikissa sateenkaaren väreissä. Niitä voi käyttää eristeen lisäksi suojavärinä, koristuksina, tuntokarvoina, silmäripsinä, lumikenkinä, märkäpukuna ja vieläpä lentämiseenkin. Uikut syövät omia untuviaan tehdäkseen niiden avulla puoliksi sulaneesta kalasta kätevästi poikasille oksennettavia pellettejä. Muun muassa haikaroilla, kyyhkyillä ja papukaijoilla on jatkuvasti kasvavia jauheuntuvia, jotka hajoavat talkkimaiseksi, vettä hylkiväksi jauheeksi suojaamaan höyhenpeitettä. Eteläamerikkalainen puuhkatanssija pystyy jopa laulamaan siipisulkiensa avulla (video tästä hienosta linnusta).

Mutta mitä nämä lintujen sarveiskoristukset oikein ovat, miten ne rakentuvat ja mistä ne ovat peräisin? Näihin kysymyksiin pureuduin tänään, kun kandin palauttamisen jälkeinen aika alkoi ja saan taas touhuta omiani hyvällä omallatunnolla. Keräsin ympärilleni kirjallisuutta, kokoelman erilaisia sulkia ja höyheniä sekä kameran.

Nykylintujen höyhenys jaetaan karkeasti untuviin, höyheniin ja sulkiin koon ja rakenteen perusteella. Samaa alkuperää ovat lähes karvamaiset rihmauntuvat sekä nokan tyven ja silmien lähistöllä esiintyvät sukaset. Höyhenet ja sulat ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Ylläolevassa kuvassa on vasemmalla tilhen peitinhöyhen, oikealla helmipöllön siipisulka. Molemmissa on höyhentuppeen kiinnittyvä, ontto kynä, jonka umpinainen jatke on ruoto. Ruotoa ympäröi siitä haarautuvista liistakkeista koostuva höyty. Kuvasta näkyy myös, että peitinhöyhen on suurin piirtein symmetrinen, mutta siipisulka selvästi epäsymmetrinen. Epäsymmetria parantaa sulkien aerodynaamisia ominaisuuksia, ja epäsymmetrisiä siipisulkia esiintyykin kaikilla lentävillä linnuilla.Untuvissa ruoto on lyhyt, ja sen sijaan ne koostuvat lähes pelkästä pehmeästä höydystä.

Höyty rakentuu ruodosta haarautuvista höytyliistakkeista, joista puolestaan haarautuu tiheästi höytysäteitä. Sulkien ja höyhenten kärkien höytysäteet kiinnittyvät toisiinsa pienten koukkujen, höyhenväkästen avulla. Untuvissa ja höyhenten tyvillä näitä väkäsiä ei ole, joten liistakkeet liikkuvat vapaasti ja saavat lopputuloksen näyttämään untuvaiselta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lentokyvyttömillä linnuilla väkäset puuttuvat isoistakin sulista, ja saavat kantajansa näyttämään karvaisilta. Ne eivät suliltaan juuri aerodynaamisia ominaisuuksia kaipaa, vaan siipi- ja pyrstösulkia käytetään lähinnä koristeina. Alla strutsinsulka.

Sulkien erikoisemmista piirteistä pääsin kuvaamaan kaksi. Ensimmäinen ovat pöllön siipisulat. Etummaisten siipisulkien (primaarisulkien) reunoja kiertää väkäsreunus. Tämän reunuksen tehtävä on rikkoa ilmanpyörteet siipien ympäriltä, mikä mahdollistaa äänettömän lennon. Näin siiveniskut eivät pääse varoittamaan saaliseläintä, mutta pöllö voi puolestaan lentäessäänkin kuunnella pikkueläinten liikkeitä. Alla on helmipöllön siiven etureunaa.

Usein sulat ja höyhenet ovat erikoistuneet koristeiksi, ja voi olla hankalaa tunnistaa, mistä höyhentyypistä tai sen osasta kehitys on oikein alkanut. Yksi esimerkki ovat tilhen sekundaarisulkien (lyhyempien siipisulkien) kärkien punaiset jyväset, jotka näyttävät vahapisaroilta ja ovatkin tuoneet linnulle englanninkielisen nimen waxwing. Kaukaa näitä koristuksia ei juuri näe, mutta läheltä katsoen ne ovat linnun erikoisin piirre. Alla kuva tilhen sekundaarisulan kärjestä. Oikeastaan pidän tästä kuvasta. Se näyttää hämmentävästi mikroskooppikuvalta.

Tässä oli ehkä tarpeeksi lintujuttuja yhteen postiin. Jatkanen lähiaikoina höyhenten (ja itse lintujenkin) evoluution merkeissä.

Niin, ja kuvia voi katsoa täysikokoisina klikkaamalla niitä.

Lähteitä:

Tirri ym. 2006: Biologian sanakirja

http://www.owlpages.com/index.php

http://www.birdlife.fi/index.shtml

4 vastausta artikkeliin “Ihmeelliset höyhenet”

  1. Hienoja kuvia! Teksti auttoi saamaan selkoa sulkien rakenteesta ja oli helpompaa kirjoittaa esseeni. Aiheena oli siis lintujen anatomiset adaptaatiot lentämiseen.

    Kiitos paljon!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: